SALOLAISET SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI PAVILJONKIRAVINTOLAN MAHDOLLISEEN TULOON

”Kuka alun perin on mennyt edes valittamaan parkkipaikkojen vähenemisestä Länsirannassa?” Ja siitä se sitten lähti. Kyseinen anonyymin vastaajan kommentti kiteyttää tämän; asia on saanut todellakin liian suuret mittasuhteet. Saloon mahdollisesti perustettava paviljonkiravintola jakaa kansaa – joskin enemmistö toivottaa tervetulleeksi uuden yrityksen. Pitkin kevättä 2017 on saanut lukea salolaisten kannanottoja asiaan niin lehdestä kuin sosiaalisesta mediastakin. Uuden ravintolan rakentaminen vaatisi arviolta 15 parkkipaikkaa Salon Länsirannasta ja se jos mikä olisi viimeinen niitti. Salolaistenhan pitää saada auto parkkiin liikkeen oven viereen – vai pitääkö? Vanha uskomus ei taida pitää paikkaansa, nimittäin vain 14 % vastaajista pitää sitä tärkeänä.

Q-Tutkimus selvitti kyselyn avulla salolaisten mielipiteitä. 663 vastaajan otoksella voidaan melko vahvasti tehdä johtopäätöksiä – olkoonkin, että tämä kysely ei edusta kaikkia mahdollisia Salossa asuvia henkilöitä (aina joku kritisoi otoksen kokoa) tai kyselyn varsinaista tilaajaa ei ole ilmoitettu (voi niitä hauskoja spekulaatio-ketjuja somessa ”kuka tämänkin on tilannut?”) tai kysymysten asettelu oli väärä (klassikko!) tai jotain muuta (mitä?). Oli miten oli, edellä mainitut nyt vaan kannattaa jättää omaan arvoonsa ja se siitä. Tutkimuksen tilaaja pysyköön salaisuutena. Kaupunkihan lupasi keväällä, että salolaiset saavat syksyllä antaa virallisen mielipiteensä asiaan. Niin varmaan saavatkin, mutta kysytäänkö sitä erikseen?

Salolaisten mielestä keskustassa on riittävästi parkkipaikkoja.

Onko niitä parkkipaikkoja Salon keskustassa sitten tarpeeksi? 84 % vastaajista on sitä mieltä, että on. Erästä vastaajaa lainatakseni: ”Naurettavaa vinkua viidentoista parkkiruudun takia.” Salolaiset eivät myöskään usko, että parkkipaikkojen väheneminen vaikuttaisi omaan pysäköintikäyttäytymiseen tai Länsirannan liikkeisiin. Vastaajat joko asioivat muutenkin muualla tai sitten vaan jättävät auton kauemmaksi. Mitä Länsirannan yrityksiin tulee, voisi jopa piristää kaupankäyntiä, kun aluetta kehitettäisiin.

Keväällä oli juttua paikallislehdessä, että paviljonkiravintolan voisi perustaa myös joen toiselle puolelle eli Salon torin kupeeseen. Ajatus ei oikein saa kannatusta: 62 % vastaajista pitää sitä huonona ideana. Vastaajien mielestä tori on oma keskuksensa, siellä on jo tarpeeksi elämää eikä sinne sovi kiinteät rakennukset. Idean puolestapuhujat vastaavasti perustelevat näkemystään sillä, että kaikki olisi lähellä ja torinkin asiakasmäärä voisi kasvaa. Niin ja tietysti ne parkkipaikat Länsirannasta säästyisivät.

Kaiken kaikkiaan tuloksista on tulkittavissa enemmänkin myönteinen ajattelu paviljonkiravintolasta. Toki vastustajiakin edelleen löytyy; ”Ravintolaa ei tarvita jokirantaan.” Kommenteissa oli paljon esitetty toiveita mitä paviljonkiravintolan tulisi – ja mitä sen ei tulisi olla. Mikäli hanke tosiaan etenee seuraavaan pisteeseen, olisi luonnollisesti paikallaan markkinatutkimus asiasta. Kukaanhan ei tiedä, kannattaako tällainen Salossa ja täällä kun tunnetusti heti torpataan kaikenlainen uudistuminen ja kehittäminen. Katsotaan mihin suuntaan tilanne kehittyy. Sitä odotellessa voitte tutustua tulosten yhteenvetoon tästä.

 

 


”SALO TARVITSEE VAHVAN JOHTAJAN”

Enemmistö kyselyyn vastanneista ei kannata Saloon pormestarimallia.

 Q-Tutkimus kysyi salolaisten mielipidettä siitä, tulisiko Salossa ottaa käyttöön pormestarimalli. Paikallinen sanomalehti (Salon Seudun Sanomat 14.3.2016) uutisoi, kuinka enemmistö Salon kaupungin päättäjistä haluaisi tulevaisuudessakin kaupunginjohtajan. Q-Tutkimuksen kyselyyn vastasi 136 salolaista.

Enemmistö vastaajista (54 %) oli sitä mieltä, että Salossa ei kannata ottaa käyttöön pormestarimallia. Kyseinen käytäntöhän tarkoittaisi sitä, että valtuusto valitsee pormestarin keskuudestaan valtuustokaudeksi. Pormestari on vastuussa valtuustolle ja mikäli luottamusta ei ole, voidaan pormestari erottaa yksinkertaisella enemmistöllä. 30 % vastaajista olisi pormestarimallin kannalla. Perusteluiksi onkin annettu juuri määräaikainen virka sekä se, että luottamustehtävästä voidaan erottaa. Loput vastaajista (16 %) ei osannut ottaa kantaa asiaan.

”Kunta tarvitsee johtajan ja keulakuvan.”

Kaupunkien ja kuntien merkitys palveluiden järjestämisessä tulee mahdollisesti pienentymään tulevan sote-uudistuksen myötä. Tämän seurauksena päätösvalta siirtynee osittain maakuntatasolle. Onko siis kaupunkilaisten mielestä jatkossa minkäänlaista tarvetta yksittäiselle johtavalle henkilölle? 60 % vastanneista sanoo, että kyllä. Ilman johtajaa ei ole suunnannäyttäjää ja työyhteisö vaatii johtajan toimiakseen. Sen sijaan 21 % vastaajista oli sitä mieltä, että johtaja on turha henkilö, kaupunginhallitus riittää ja vältetään turhaa rahanmenoa.

Kaupungin johtoon esitettiin useita nimiä, jotka ovatkin suurelle osalle salolaisista jollain tasolla tuttuja. Käytännössä kuitenkin eniten arvostetaan valinnassa seuraavia seikkoja: Salon etua ajava, pätevä, asiansa osaava ja soveltuvin henkilö.

 

Q-Tutkimus koosti tuloksista yhteenvedon, johon voit tutustua tästä.

 


EI SE OLE NIIN VAKAVAA :)

Tuoreen tutkimuksen mukaan koemme syyllisyyttä arjen nautinnoista – kuten esimerkiksi suklaan syömisestä. Sen sijaan jos viikonloppuisin mättää herkkuja naamaansa, on se sitten jotenkin perusteltavissa. Arkena pitäisi olla ruodussa eikä sortua mielitekoihin. Viikonloppuna on lupa höllätä ja antaa periksi. Aika mustavalkoista vai mitä?

Makeisvalmistaja Pandan Taloustutkimuksella teettämästä kyselyn tuloksista kävi ilmi, että etenkin makeat herkut ovat oikeita syntipukkeja. Erityisesti vieläpä naiset (yllätys) kokevat suurinta syyllisyyttä herkutteluistaan. Tämä puolestaan lisää tutkimuksen mukaan huonoa omaatuntoa, joka taas heikentää elämänlaatua. Olisikohan edessä asennemuutoksen paikka? Kyse on kuitenkin aika mitättömästä asiasta, arjen pikku nautinnosta.

Käytännössä arkemme luokitellaan kestäväksi viisi päivää viikossa. Viikonloppuun kuuluu kaksi päivää. Oikeasti toki aloitamme viikonlopun jo perjantaina, vastaavasti arkeen palautumisen kenties jo sunnuntai-iltana. Hölläilylle ja mieliteoille ei tässä skenaariossa kovin paljon aikaa jää. Arki painaa päälle ja pitäisi ottaa itseään taas niskasta kiinni.

Syöt palan suklaata ja tunnet syyllisyyttä, joten otat toisenkin palan helpottamaan oloa – ja hups sinne upposi koko levy. Kuinkas se nyt tuolla tavoin taas lipsahti? Sitten ajatellaan, että mitä väliä kun repsahdus on jo tapahtunut? Kaiken kaikkiaan viheliäinen noidankehä etten sanoisi.

Entäpä jos tosissaan yritettäisiin muuttaa koko ajattelutapaa? Entä sitten jos syöt arkenakin herkkuja? Millä tavoin se on pois ja keneltä? Jos se saa mielesi paremmaksi, anna mennä vaan! Se saattaa jopa parantaa arkeasi – ota vähän löysemmin niin elämäkin maistuu taas; kenties suklaalta, jäätelöltä, pullalta…

Toisekseen aiheen vierestä täytyy tutkimuskonsulttina kommentoida, että välillä on virkistävää lukea tällaisiakin tutkimustuloksia. Ei sen aina tarvitse olla niin vakavaa :).


SALOLAINEN OSTAA SALOSTA

”Mitä täältä ei saa, sitä ei tarvita.” Näin tiivistää eräs kyselyyn vastanneista. Q-Tutkimuksen ja kauppakeskus Plazan yhteistyössä tekemän kyselyn tavoitteena oli selvittää salolaisten joululahjaostamista. Ilahduttavan moni vastaajista – lähes 80 % – aikoo keskittää joululahjojen ostamisen Saloon. Paikallisten yrittäjien tukeminen, ostamisen helppous ja tarjonta ovat perusteluina ostosten keskittämiselle. Jos todella mietitään salolaisesta näkökulmasta niin edellä mainitut perustelut ovat varsin osuvia. Paikallista yrittäjyyttä onkin syytä tukea aina kun mahdollista. Vaikka muutama vastaaja kertoikin lähtevänsä ”suuremmille areenoille” ostoksille niin kyllä Salostakin oikeasti saa kaiken tarvittavan. Jos aiot ostaa ylipäätään joululahjoja niin tee se Salosta ja puhalla yhteen hiileen! 🙂

 

Rahankäyttö viimevuoden luokkaa

Kolmasosa kyselyyn vastanneista aikoo käyttää tänä vuonna joululahjojen ostamiseen rahaa 100-200 euroa. Toinen kolmannes suunnittelee käyttävänsä 200-500 euroa ja loput pienempiä summia tai vastaavasti suurempia. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista aikoo syytää euroja lahjamarkkinoille tänä vuonna saman verran kuin viime vuonnakin – pieni osa vastaajista on kasvattanut ostosbudjettiaan ja loput laittavat euronsa johonkin muualle. Sinänsä positiivisesti yllättävää, että niinkin moni aikoo käyttää samoja summia kuin viime vuonnakin. Verkkokaupatkaan eivät ole enää vieraita; hieman yli puolet vastaajista aikoo shoppailla ostoksensa sieltä. Perusteluiksi annettiin helppous, edullisuus ja valikoima. Varmasti osittain pitää paikkansa, en kiellä. Toisaalta puolensa on silläkin, että fyysisesti kaupasta ostamisen jälkeen tavara on sinulla heti eikä viikon kuluttua. Aika monen mielestä myös tavaroiden hypistely on olennainen osa shoppailua :).

Parasta lahjojen antaminen, pahinta ruuhkat

Vastaajilta kysyttiin myös, mikä joululahjojen ostamisessa on parasta ja pahinta. Parasta ovat lahjojen antamisen ilo, joulumieli ja ostosten suunnittelu. Jotkut jopa tykkäävät paketoida lahjoja – onhan siinäkin tietysti oma tunnelmansa, etenkin kun yrität sulloa sitä epämääräisen muotoista lelua jonkinlaiseen siedettävään kuosiin… Joululahjaostamisessa on myös negatiivisia puolia: ruuhkat, kiire, rahanmeno, etsiminen ja valintojen tekeminen. Totta siis toinenkin puoli. Pääsääntöisesti vastaajat aikovat laittaa lähimmäisilleen paketteihin kirjoja, elokuvia, pelejä ja musiikkia. Myös vaatteet, kosmetiikka, lelut ja elämyslahjat ovat suosittuja. Kotiin, sisustukseen, vapaa-aikaan ja elektroniikkaan panostetaan myös, mutta vähemmissä määrin.

Joulun aikaistuminen ahdistaa

Olette varmaan havainneet, kuinka joulutuotteet ovat esillä kaupoissa jo lokakuussa? Nyt tietysti joulukuun kynnyksellä asiaan on jo turtunut, mutta kun vielä syksyn puolella näkee ensimmäiset suklaakalenterit esillä niin ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Reilu kaksi kolmasosaa vastaajista on samoilla linjoilla. Stressi, ahdistus ja joululaulut ”hengittävät” niskaan liian aikaisin. Kaiholla voidaan muistella aikoja, jolloin joulu alkoi oikeasti joulukuussa. Mainospostin määrä ja tahti kiihtyvät samassa tahdissa kun jouluvalot valtaavat pimeyttä. Nämäkin toki jakavat mielipiteitä ja niin pitää ollakin. Mainospostin tulon voi kieltää ja olla laittamatta jouluvaloja. Jokainen saa luoda sellaisen joulun kuin itse haluaa.

Kyselyyn vastasi 232 salolaista. Vastaajista neljäsosa oli miehiä, loput naisia. Noin puolet vastaajista oli iältään 36-55 -vuotiaita, viideosa 26-35 -vuotiaita, toinen viideosa 56-65 -vuotiaita ja loput alle 18-25 -vuotiaita sekä yli 65-vuotiaita.


MUKAUDU MUKAAN LIIKENTEESEEN

Virta-avain lukkoon, käynnistys ja liikkeelle. Olen lähdössä luovimaan reittini läpi salolaisen liikennekulttuurin, tähtäimessäni perille pääsy vahingoittumattomana. Liikenteessä ajaminen – kuten moni muukin asia elämässä – vaatii joustavuutta. Salossa autolla liikkuminen vaatii erityistä joustavuutta.

Vallitseva teema tuntuu olevan, että säännöt on tehty rikottaviksi. Kun tavoitteesi on ryhmittyä oikeaoppisesti, et voikaan tehdä sitä, koska takana tuleva soveltaa omia sääntöjään. Jalankulkija on ylittämässä tietä ja olet aikeissa antaa tämän mahdollisuuden, mutta viereistä kaistaa joku pyyhältää ohi tuhatta ja sataa – jäät pohtimaan onko jalankulkijan elämän jatko omasta pysähtymisestäsi kiinni. Merkinanto muille kanssaliikkujille ennen auton siirtoa sivusuunnassa – vilkun käyttö siis – olisi myös osoitus joustavasta liikennekäyttäytymisestä. Nämä kolme yleisintä sääntörikkomusta perustuvat omiin kokemuksiini ja havaintoihin.

Välinpitämättömyyttä vai tietämättömyyttä?

Q-Tutkimuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan salolainen liikennekulttuuri on täysin omanlaisensa. Kyselyyn vastasi 403 Salon liikenteessä liikkujaa. Vastaajista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että salolaisessa liikenteessä eniten havaitut rikkomukset johtuvat nimenomaan välinpitämättömyydestä muita kanssaliikkujia kohtaan. Vilkun käyttämättä jättäminen, matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana ilman hands free -laitetta ja nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen – tässä Salon liikenteen eniten havaitut rikkomukset -listan kärkisijat.

Korkeimman sallitun ajonopeuden mukaan ajaminen, se tuntuu olevan joillekin käsittämätön vaatimus. Kun joku ajaa alinopeutta, tulee useasti turhia vaarallisia ohituksia. Vastaavasti näissä ohitustilanteissa hitauteen hermostuneet kuskit painavat menemään kovempaa kuin ohitustilanne vaatisi. Lisäksi lähdetään ohittelemaan paikoissa, joissa näkyvyys on huono tai muuten tilanne riskialtis. Kiukusta puhisten, verenpaine katossa ja hikipisarat otsalla ei jakseta välittää – mikä turvallisuus? Toisaalta jos satasen nopeusalueella joku köröttelee viittäkymppiä, pistää kyllä miettimään mitä löytyy ratin ja penkin välistä. Tätä olen pohtinut erityisesti viime aikoina: miksi silloin ohitetaan kun ajaa sallittua nopeutta? Ei kaikilla voi olla kiire töihin, synnyttämään tai hakemaan lapsi päiväkodista. Autoni mittari näyttää sallittua ajonopeutta ja taustapeilistä näen jonkun hermoheikon roikkuvan melkein takapuskurissa kiinni. Aavistan jo mitä tapahtuu: kun vastaantulevien kaistalla on tyhjä väli, takaa kuuluu hurja kiihdytys ja äkkiä ohi. En hermostu enkä suutu, käsimerkitkin jätän muille. Se miten reagoin, on sarkastinen nauru kun olemme hetken kuluttua vierekkäin punaisissa liikennevaloissa.

Kävelijät turvattomimmassa asemassa

Kyselyyn vastanneista suurin osa on sitä mieltä, että salolaisessa liikenteessä kävelijät ovat heikoilla. Tien ylitys jalan lienee suht turvallista vain liikennevalo-ohjatuissa paikoissa. Toisaalta osansa saavat ”rikkomussyytteistä” myös jalankulkijat: tietä lähdetään ylittämään välittämättä muusta liikenteestä sen enempää. Tällainen jalankulkijoiden minä ensin -asenne ei toimi kuulemma Helsingissä. Termi ”kuulemma” siksi, että tien tällä tavoin ylittäneet eivät ole jääneet henkiin kertoakseen siitä. Urbaani legenda tai ei – jotain poikkeuksellista salolaisessa liikennekäyttäytymisessä kuitenkin on.

Joskus joustavuus liikenteessä menee yli ymmärryksen. Nämä ovat kertoja, kun on liikkeellä jalan ja juuri nopeuteensa kiihdyttänyt tukkirekka päättääkin pysähtyä suojatien eteen antaen tietä. Kädennosto kiitokseksi on vähintä, miten voi reagoida hämmennyksen keskellä. Liikennekäyttäytyminen näyttäisi olevan osiensa summa. Aina löytyy kritisoitavaa, sääntöjä tulkitaan rivien välistä ja äänitorvet soivat. Mukaudu siis rohkeasti mukaan ja ole joustava!

Tutustu tästä liikennekäyttäytymiskyselyn tuloksiin


SALON KAUPUNGIN RUMILUS VAI NÄHTÄVYYKSIEN KERMAA?

SSO:n omistama vanha myllyrakennus herättää tunteita puolesta ja vastaan. Q-Tutkimus kysyi salolaisilta mielipidettä rakennuksen kohtalosta. Kyselyyn tuli vastauksia 154 ja prosentit puolesta ja vastaan olivat melko lähellä toisiaan. Jopa 44 % oli sitä mieltä, että rakennus tulisi kylmästi vaan ”päästää tuskistaan” ja purkaa maan tasalle. Vanhan myllyrakennuksen kohtalo puhuttaa salolaisten parissa aika ajoin. Tullaanko asialle lähivuosinakaan tekemään mitään – se jää nähtäväksi.

Ruma rotisko ja hyödytön turhake. Näillä sanoilla perusteluja purkamisen puolesta ryyditettiin. Vanha myllyrakennus rumentaa kaupungin keskustaa ja antaa suorastaan järkyttävän vaikutelman junalla Saloon saapuville. Purkamista puolustavat haluavat rakennuksen maan tasalle jo pelkästään siitä syystä, että alue on tyhjänäkin kauniimpi katsella.

Arvokas kulttuurihistoriallinen upea rakennus, jolle tulisi ehdottomasti löytää sopivaa uusiokäyttöä. Tätä mieltä ovat purkua vastustavat. Sijainniltaan Salon tärkeä maamerkki tulisi kunnostaa kukoistukseensa ja tilat tulisi hyödyntää mitä moninaisimmilla tavoilla. Säilyttämistä puolustetaan myös sillä, että purkamisesta aiheutuu turhia kustannuksia kaupungille – nyt kun pitäisi muutenkin säästää.

Viihdekeskus, loft-asuntoja vai kauppahalli?

Vanhan myllyrakennuksen uusiokäyttöä rajoittaa ilmeisesti vain mielikuvitus. Uusiokäyttöehdotuksia tuli yli kolmekymmentä ja näistä muutamia mainittakoon hotelli, casino, asuntoja, kauppahalli, kulttuurikeskus, monitoimitila, toimistohuoneita… Keskeinen sijainti mahdollistaisi vaikka minkälaista toimintaa rakennukseen ja sitä monen mielestä kannattaisikin hyödyntää. Vaikka ideoita vastaajilta mukavasti ehdotettiin, ei olisi pahitteeksi joskus kurkata rakennuksen sisällekin. Näin saisimme kokonaisvaltaisesti kuvan siitä, mitä tiloille voisi keksiä.

Tässä vielä muutamia vastaajien kommentteja:

”Rakennus rumentaa Saloa.”

”Ei ole suojelun arvoinen.”

”Legendaarinen rakennus Salolle.”

”Hyvällä paikalla iso talo.”

”Alkaa olla jo vaarallisen rapistuneen näköinen.”

”Komea oman aikansa tärkeä tuotantorakennus.”

”Ehostetaan vanhaa rakennuskantaa, ei tuhota sitä.”


MIKSI KANSANEDUSTAJAT RÄPLÄÄVÄT KÄNNYKÖITÄÄN EDUSKUNNASSA?

Q-Tutkimus toteutti helmikuussa 2014 kyselyn koskien kansanedustajien kännykän käyttöä istuntosalissa. Lähtökohtana oli kansalaisilta tullut kritiikki kännykän käyttämisestä eduskunnan istuntojen aikana. Lisäksi tiedusteltiin mielipiteitä koskien uutta puhemiesneuvoston antamaa suositusta; tarpeetonta kännykän käyttöä tulisi välttää istuntosalissa. Mitä mieltä asiasta oltiin ja miten kansanedustajat itse perustelevat näkemyksiään – tutustu kyselyn tuloksiin tästä.

TUTKIMUSPALVELUIDEN FAQ

”Miksi yrityksemme tarvitsisi tutkimuspalveluita?”

Kyselytutkimuksen toteuttaminen lähtee aina tarpeesta; halutaan selvittää jotain, jotta saadaan vastauksia. Tarve lähtee useimmiten siitä, että yritys hakee ratkaisua johonkin. Asiakkaat voivat olla tyytymättömiä – tai ei edes tiedetä mitä asiakkaat ajattelevat. Yrityksen henkilöstöltä halutaan kysyä vaikkapa työolosuhteista tai esimiestyöskentelystä. Yritys lanseeraa uutta tuotetta ja haluaa selvittää kysyntää markkinoilla. Tutkimuksen tekeminen tuo tukea päätöksentekoon ja sitä kautta varmempia ratkaisuja, kenties kustannussäästöjäkin.

”Mitä kyselytutkimuksen tekeminen kustantaa?”

Kyselytutkimuksen kustannukset ovat monen tekijän summa – riippuu siitä, mitä asiakas on tilaamassa. Toimintamme perustuu siihen, että voimme räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaisesti juuri sen kokoisen ratkaisun kun tarve vaatii. Kustannuksista pystyy ”nipistämään” kun miettii, miten paljon itse voi osallistua esimerkiksi suunnitteluun. Jos kysymyspatteristo on valmiina, emme veloita mitään suunnittelutyöstä. Jos ajatellaan, että yritys tilaa asiakaskyselyn, toimittaa kysymykset valmiina ja tiedossa on vastaajajoukkokin (esimerkiksi asiakasrekisteri), jäävät kyselytutkimuksen kokonaiskustannukset melko pieniksi. Raportoinnin taso (suppea / laaja) vaikuttaa myös kustannuksiin. Tutustu tästä tarkemmin tutkimusprosessin kulkuun.

”Mitä tarkoittaa asiakaspaneeli?”

Asiakaspaneeli koostuu siihen varta vasten rekrytoiduista vastaajista, jotka pidemmällä aikavälillä antavat palautetta, kehitysideoita ja tuovat julki mielipiteensä. Asiakaspaneelin kautta toteutettu kyselytutkimus antaa yritykselle tärkeää tietoa ja arvokkaita kehitysideoita. Panelisteille lähetetään säännöllisin väliajoin web-pohjainen kysely, jossa voidaan tiedustella yritykselle merkityksellisiä ja ajankohtaisia asioita. Vastauksista koostetaan raportti ja kyselyiden edetessä pidemmälle saadaan myös vertailupohjaa aikaisempiin tuloksiin.

”Mihin muuhun sähköisiä kyselyitä voidaan hyödyntää?”

Web-pohjaisilla kyselylomakkeilla voidaan tehdä esimerkiksi ilmoittautumislomakkeita, työnhakuun liittyviä rekrytointilomakkeita ja erilaisia palautelomakkeita. Kyselylomakkeissa voi olla mukana esimerkiksi kuvia tai videokuvaa ja ne voidaan luoda vastaajajoukko huomioiden – kaikkia kysymyksiä ei välttämättä näytetä kaikille. Mitä tahansa halutaan kysyä, sen voi tehdä sähköisesti Internetissä.

”Miten vastaajia voidaan tavoitella, jos valmista joukkoa ei ole?”

Sähköisessä kyselyssä vastaajia on helpointa lähteä tavoittelemaan Internetissä. Tässä ovat oivia apukeinoja esimerkiksi yrityksen omat Internet- ja/tai Facebook-sivut. Lisäksi mikä tahansa sähköinen kanava, jossa voi mainostaa, toimii myös. Perinteisellä lehtimainoksella voidaan kutsua osallistumaan tutkimukseen. Vastaajajoukko voidaan myös ostaa ulkopuolisen yhteistyötahon kautta. Tutustu lisää.

”Millaisella aikataululla tutkimusprosessi yleensä etenee?”

Jokaisen asiakkaan kanssa sovitaan oma aikataulu, joka perustuu asiakkaan tarpeisiin ja tilanteeseen. Keskimäärin kyselyn suunnitteluun (kysymysten laadinta) on hyvä varata muutama työpäivä, samoin kyselyn tekniseen toteutukseen. Kysely on useimmiten auki vastaajille 1-3 viikon ajan, mutta mitään ”oikeaa aukioloaikaa” ei ole. Alle viikon auki olevaan kyselyyn ei välttämättä ehdi tulla tarpeeksi vastauksia kun taas yli 3 viikkoa auki oleva kysely ei juuri kerää uusia vastauksia. Raportin koostamiseen menee keskimäärin aikaa 1-2 työviikkoa, riippuen laajuudesta.

”Mitä tarkoittaa raakadata?”

Kysely toteutetaan sähköisellä tiedonkeruusovelluksella. Tämä kerää vastauksia sitä mukaa kun niitä tulee ja koodaa ne helpommin tulkittavaan muotoon. Mukana on vastaajamääriä, prosentuaalisia osuuksia, keskiarvoja… Tästä raakadatasta on seulottava vielä ne varsinaiset tulokset ja esimerkiksi avointen vastausten kohdalla tekstiä saattaa olla todella paljonkin. Tällöin asiakkaalle koostetaan tästä datasta se olennainen osuus. Toimitamme aina asiakkaalle myös raakadatan vähintään sähköisessä muodossa, tilatessa erikseen myös paperisena versiona.

”Mitä tutkimuksen tuloksista voidaan tarkastella?”

Varsinaisten vastausten lisäksi tuloksista voidaan tarkastella esimerkiksi erilaisten muuttujien välisiä riippuvuussuhteita. Esimeriksi millä tavoin miesten ja naisten vastaukset eroavat tai miten eri-ikäiset ovat vastanneet johonkin tiettyyn kohtaan. Näitä taustamuuttujia (esim. ikä, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, ammatti, tulotaso…) ristiintaulukoimalla annettujen vastausten kanssa mennään tutkimustuloksissa astetta syvemmälle.

”Haluamme tulokset julkisuuteen – miten toimitaan?”

Mikäli on tehty tutkimus, jonka tulokset tulisi saattaa julkiseksi (riittävä otos, tutkimuksen aihe), autamme laatimaan tiedotteen valtakunnalliseen uutisjakelupalveluun.

”Minkälaista konkreettista hyötyä kyselytutkimuksista on ollut yrityksille?”

Yritykset ovat saaneet tutkimustulosten myötä hyödyllistä materiaalia, joka on toiminut erinäisten ratkaisujen perusteina. On sitten selvitetty asiakas- tai henkilöstötyytyväisyyttä – tai sitä, kannattaako jonkin tuotteen tai palvelun olemassaolo – tutkimuksen avulla on saatu näyttöä. Kyselytutkimus ei koskaan tuo turhaa tietoa – saadut tutkimustulokset pitää osata hyödyntää oikealla tavalla, olivat ne sitten minkälaisia tahansa. Negatiivissävytteinen materiaalikin kertoo jostain ja auttaa viemään eteenpäin. Tutustu asiakkaillemme tehtyihin tutkimusprojekteihin.

Jäikö vielä kysyttävää? Kysy pois, kerron lisää!


AINA ON OIKEA AIKA OTTAA SELVÄÄ

Kun yrityksille lähdetään markkinoimaan asiakastutkimuksia, tulee usein miettineeksi, mahtaako juuri nyt heillä olla tarvetta teettää kyselyitä. Etenkin kohdistetussa markkinoinnissa asiakkaan tämänhetkiset kuulumiset yritysrintamalla on selvitetty ja pyrkimyksenä on tarjota olemassa olevaan tilanteeseen ratkaisuja. No entä jos yrityksellä on meneillään mullistavia muutoksia; remonttia tai muita ”häiriötekijöitä”, joiden voisi kuvitella olevan esteenä tutkimusten tekemiselle? Väärä ajattelutapa. Toki palaute voi keskellä remonttia olla hyvinkin rehellistä, mutta toisaalta onko sitten tarkoitus saada asiakkailta pelkkiä kehuja vai myös kehitysideoita? Yrityksen asiakkaat muodostavat niin ison osan liiketoiminnasta, että syytä olisi kysyä – ja vastauksia olisi syytä kuunnella! Paikallisella tasolla muutamassa kohteessa olen havainnut selkeää ihmiskatoa remontin takia. Ja myönnettäköön, itsekin olen syyllistynyt moiseen. Asiaa voi ajatella myös käänteisesti: selvitys voi tuoda tullessaan tietoa siitä, kuinka moni on ”äänestänyt jaloillaan”, koska vanha tuttu ostospaikka on mullin mallin. Myös remontin keskellä on mahdollisuus joskus vaikuttaa asiakkaiden ostokäyttäytymiseen. Tarpeeksi houkuttelevat alepäivät saavat ärsyyntyneimmätkin tulemaan, vaikka se auto pitäisikin jättää johonkin takimmaiseen parkkiruutuun ja ostoksia säestää poran pärinä.

 

Otoskoot paukkuvat ja kehitysideat lentelevät 

Kyselyiden toteutusaikataulua ei voi rytmittää edes vuodenajat. Ajatellaanpa syvällisemmin jokaista vuodenaikaa. Talvella ihmiset luultavasti ovat kyllästyneitä lumeen, pakkaseen ja kaikkeen asiaan liittyvään. Siispä ostoksille, samalla täyttämään kyselylomakkeita, joissa vielä usein palkintoina kaikkea houkuttelevaa. Pakkaseen ei ole kiirettä palata, annetaan rehellistä palautetta ja paneudutaan asiaan kunnolla. Sama tietysti jos kotonta käsin netissä vastaa kyselyyn. Mitäpä muutakaan tekemistä olisi? Kevät saa ihmiset liikkeelle. Ollaan avoimia, pirteitä ja halutaan ottaa kantaa. Kevät on eräänlaista uudistumisen aikaa. Kesällä mieli on rento, aikatauluja ei ole ja ihmiset ovat liikkeellä monenlaisissa erilaisissa paikoissa. Otoskoot paukkuvat ja kehitysideat lentelevät. Syksyllä koittaa paluu arkeen, ollaan kriittisempiä ja samalla luovia, uusia ideoita täynnä.

Mielipiteillä ohjataan kehitystä

Jos siis vuodenajatkaan eivät ole päteviä syitä lykätä mielipidekyselyitä, mitkä sitten voisivat olla? Käytännössä kuitenkin jokaisen itseään arvostavan ja itseensä uskovan yrityksen tulisi kerran vuodessa teettää jonkinlainen mielipidetutkimus. On sitten kyseessä asiakkaat, sidosryhmät tai yrityksen työntekijät. Ihmiset ohjaavat mielipiteillään tätä maailmaa ja täällä pyöriviä yrityksiä. Mielipiteet muuttuvat aika ajoin eikä yrityksilläkään ole varaa jäädä paikoilleen. Oikeaa hetkeä teettää kyselytutkimus on turha jäädä odottamaan – oikea hetki on tässä ja nyt, huomenna ja ensi vuonna, talvella ja kesällä