KUNTAVAALIEHDOKKAAN HALUTAAN KEHITTÄVÄN SALON ELINVOIMAISUUTTA

Q-Tutkimus kysyi salolaisilta nyt niin ajankohtaisista kuntavaaleista. Vastauksia kyselyyn tuli 305, joten tulokset ovat suuntaa antavia eikä niistä voida suoraan päätellä salolaisten äänestyskäyttäytymistä. Kuntavaaleissa äänestäminen tuntuu olevan monelle tärkeä asia. 91 % kyselyyn vastanneista aikoo äänestää ja 6 % ei osannut vastausvaiheessa vielä sanoa.

Salossa tehtiin taannoin päätös osaamiskeskuksen perustamisesta ja siihen liittyvästä suuresta kiinteistökaupasta. Vastahankaa ilmeni tuolloin jo paljon ja kansalaisten mielipiteitä sai lukea runsaasti lehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Kyselyssä tiedusteltiin tämän asian kytköstä omaan äänestyskäyttäytymiseen. Käytännössä asialla viitataan siihen, kun tiedetään ketkä päättäjistä ovat olleet asian kannalla ja ketkä eivät. Nyt vaalien alla päätökset ja niiden takana olleet henkilöt muistetaan. Yllättävää kyllä, 54 % vastaajista on sitä mieltä, että osaamiskeskuksesta tehty myönteinen hankinta- ja perustamispäätös ei vaikuta omaan äänestyskäyttäytymiseen.

Vastaavasti jokin aika sitten paikallisessa mediassa uutisoitiin, kuinka Salo aikoo nostaa luottamushenkilöiden palkkioita reippaasti. Päätöstä ei ole tähän mennessä vielä tehty, mutta vastustusta asia on jo kovasti herättänyt. Kyselyyn vastanneista 58 % ilmoittaa, että tämä asia vaikuttaa omaan äänestyskäyttäytymiseen. Jälleen kerran nimiä on sen verran ollut mediassa esillä, että oma ääni kuntavaaleissa voidaan osoittaa haluttuun suuntaan.

Vastaajia pyydettiin mainitsemaan sellaisia tärkeitä asioita, joita heidän äänestämänsä ehdokkaan tulisi ajaa. Selkeästi eniten esiin tulleita olivat vanhusten, lasten ja nuorten asiat. Myös luonnonsuojelu ja ympäristö saivat kannatusta. Lisäksi työllisyys sekä Salon elinvoimaisuuden kehittäminen olivat näkyvästi vastauksissa esillä. Myös kaikenlaista liikenteen kehittämistä toivotaan. Vastauksissa tulivat ilmi niin julkinen liikenne kuin tieverkoston kunnostaminenkin. Myös paljon esillä olleiden tunnin junan ja Hyperloopin kehitystä tulisi tukea.

Kyselyyn vastanneista suurin osa sijoittui ikäluokkiin 46-65 vuotta.

Tutustu tarkemmin tuloksiin tästä linkistä.

 


PURKUKOHDE VAI MAHDOLLISUUS?

SSO:n vanha viljavarasto Salon keskustassa nostaa tunteet pintaan.

 

Siinä se nököttää. Aivan Salon kaupungin ydinkeskustassa. Maali rapisee, seinät lohkeilee – onko järkeä pelastaa? Pro Viljavarasto ry toteutti yhteistyössä Q-Tutkimuksen kanssa kehittämiskyselyn, jossa haluttiin salolaisten mielipiteet kuuluviin. Kahviloita, myymälöitä vai Hyperloopkapselien laukaisualusta – vai ammutaanko rakennus ikuiselle tielleen kohti avaruutta? Tunteita hanke ainakin kuohuttaa ja vastaajien avointa sanaa ei edes mielikuvitus ole rajoittanut.

Salon vanha maamerkki on saanut armonaikaa vuoden 2016 loppuun saakka. Pro Viljavarasto -yhdistyksen tulisi löytää siihen mennessä uusi käyttötarkoitus – ja ennen kaikkea rahat siihen. Ei ihan mutkaton yhtälö. Jokainen voi mielessään maalailla vaikka minkälaisia ruusunpunaisia kuvitelmia viljavaraston uusiokäytöstä – faktat ovat kuitenkin ikäviä tosiasioita. Vuoden loppu tulee nopeasti ja deadline tikittää. Mitä kohteesta halutaan ja mitä siinä on mahdollista toteuttaa?

Viljavarasto sisältä
Viljavaraston sisätiloissa on potentiaalia.

 

Yhteistyönä toteutettu kysely oli avoinna Internetissä reilut viisi viikkoa ja poiki 407 vastausta. Tällä vastaajamäärällä uskaltaa jo vähän julistaa yleisellä tasolla salolaisten mielipiteitä. Vanhasta viljavarastosta ollaan montaa mieltä. Tottakai soraäänet haluavat myös tulla kuulluiksi. Rakennus purkuun ja äkkiä. Ruma rötiskö pilaa kaupungin keskustan ja siitä pitää päästä äkkiä eroon. Turhaa rahankäyttöä. Oivallista toki tietää näistäkin mielipiteistä, mutta tässä kyselyssä oli ensisijaisena tarkoituksena selvittää uusiokäyttöehdotuksia ja ajatuksia hankkeesta.

Yli puolet kyselyyn vastanneista oli 26-55-vuotiaita työssäkäyviä salolaisia. Rakennuksen uusiokäyttöä ajatellen vastaajille ehdotettiin kahdeksaa eri vaihtoehtoa ja lisäksi sai ehdottaa listalta puuttuvaa. Vastaajat saivat valita korkeintaan neljä vaihtoehtoa. Eniten toivottiin kahviloita ja ravintoloita sekä jonkinlaista myyntitoimintaa. Käytännössä siis pop-up -liikkeitä, pieniä putiikkeja ja salolaisten ikuisuustoive kauppahalli. Se tuli esiin myös avoimissa perusteluissa useaan kertaan. Olisiko Salossa oikeasti kysyntää kauppahallille? Joitakin vuosia sitten asia oli etenemässä puolitosissaan, mutta ei koskaan edennyt loppuun saakka. Mahtaisiko vanha viljavarasto tarjota sopivat puitteet vihdoin ja viimein? Myös yhteisöllinen toiminta saa kannatusta tapahtuma- ja kokoontumistilatarkoituksessa. Mikä ettei – ehkä tässä on juuri se mitä salolaiset tarvitsevat – iso yhteinen olohuone.

Vastaajien omista ehdotuksista kaikki eivät luonnollisestikaan ”kestä päivänvaloa”. Hauska ehdotuksia on toki lukea, mutta ei niistä taida juuri enempään olla. Hyödyllisin lienee ehdotus yhteisestä isosta harrastustilasta, jossa voisi pientä maksua vastaan käydä painamassa vaikka kankaita tai istumassa iltaa neulontakerhon samanhenkisten kanssa. Jo ajatuskin moisesta on itse asiassa melko houkutteleva ja ennen kaikkea hyödyllinen!

Ylin kerros olisi oiva paikka vaikkapa tunnelmalliselle kahvilalle.
Ylin kerros olisi oiva paikka vaikkapa tunnelmalliselle kahvilalle.

 

Minkälaisia ajatuksia hanke sitten herättää? Keskeistä sijaintia, ikuista maamerkkiä ja vaikuttavaa ulkonäköä puolustellaan. Ja nehän ovat juuri vanhan viljavaraston vahvuudet. Sijainti ei voisi parempi olla ja täytyy olla harvinaisen omissa oloissaan elelevä salolainen, jos tämä maamerkki ei ole tuttu. Ulkonäkö on persoonallinen ja jos mielikuvia sisällöstä saisi maalailla niillä ruusunpunaisilla kuvitelmilla, niin konsepti olisi kasassa. Jos nyt oikein viimeisistäkin estoista luovutaan ja kuvitellaan, että vanhan viljavaraston tiloissa olisi juurikin se kauppahalli pienine ihanine myyntiloosseineen. Lisäksi olisi jokin tunnelmallinen kahvila sekä sellaista yhteistä olohuonemaista tilaa – kuulostaa aika kutsuvalta paikalta! Eikä pelkästään se, mitä tämä muodonmuutoksen kokenut tila olisi meille salolaisille – vaan millainen käyntikortti se olisi ja miten Salosta voisi jälleen kirjoittaa jotain positiivista. Paikkaa tultaisiin kauempaakin ihastelemaan ja onhan se hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Lähiruokaa, hyvää palvelua ja ajatonta oleskelua kiitos!

Harmiksemme realiteetit hengittävät niskaan juuri kun vauhtiin päästään. Jollain tavalla kuitenkin uskoa tähän projektiin löytyy. Miten niin emme voisi toteuttaa tätä fantasiaa? Miksi se ei voisi jonain päivänä olla totta? Ei kukaan väitäkään tätä helpoksi poluksi – päinvastoin. Mutta jos tämä polku tallataan nyt kunnialla loppuun, kivet ja kannotkin kääntäen, askeleet todellakin ovat sen arvoisia.

 

 


SALON KÄYNTIKORTIN FREESAUS

Q-Tutkimus, Salon Torikeidas ja Salon Torikaffe toteuttivat yhteistyössä Salon toria koskevan kehittämiskyselyn touko-kesäkuussa 2015. Vastaajina ja arvokkaina palautteen antajina toimivat luonnollisestikin salolaiset – 218 vastauksen voimin. Lähtökohtana kyselyssä oli selvittää salolaisten tämänhetkistä tyytyväisyyttä toriin sekä sitä, miten toria voisi kehittää ja markkinoida enemmän. Noin puolet vastaajista edustaa ikäluokkaa 36–55 vuotta, mikä lienee keskimääräinen torin ”käyttäjien” ikähaitari. Reilu kolmasosa vastaajista ilmoittaa asioivansa torilla muutaman kerran viikossa, neljäsosa pari kertaa kuukaudessa. Vastaajista 79 % ilmoittaa olevansa tyytyväisiä Salon toriin tällaisenaan, mutta riittääkö se? Pitäisikö Salon toria aktivoida enemmän ja jos niin miten?

Salolaisten olohuone vajaakäytöllä

Moni vastaajista ehdottaa, että Salon toria pitäisi hyödyntää enemmän – käytännössä siis torin perinteisten aukioloaikojen ulkopuolella. Lisää tapahtumia, musiikkia, kirppiksiä, näytöksiä ja ennen kaikkea kahviloiden aukioloaikojen pidentämistä. Toimintaa kaivattaisiin sunnuntaisin; päivänä jolloin tori on useimmiten kovin hiljainen. Vastaajista hieman alle puolet ilmoittaa käyvänsä torilla sunnuntaisin. Ehkäpä torilla kävisi enemmän porukkaa jos siellä olisi ohjelmaa sunnuntaisin – toisaalta kesäsunnuntait ovat haasteellista aikaa saada jengiä kokoon. Salon torille kaivattaisiin vastaajien mielestä eniten musiikki-, markkina- ja perhetapahtumia. Sunnuntain ohjelmatarjontaa rajoittavat myös muut tekijät; on eri asia harjoittaa myyntitoimintaa kuin laulattaa kansaa.

Muutoin Salon torille voisi tehdä vastaajien ehdotuksista seuraavanlaisia kehitystoimenpiteitä: lisää kukkaistutuksia, kauniimpia roskiksia, lisää penkkejä, olut- ja viiniterassi sekä ilmaiset wc:t.

Käsi ylös kuka haluaa talkoisiin!

Sanoista siis tekoihin. Paljon halutaan, mutta miten on asian laita konkreettisesti? Vastaajilta kysyttiin, voisivatko he olla mukana talkoohengessä, mikäli salolaisten olohuonetta vähän ”rempattaisiin”. Vastaajista 69 % ilmoittaa, etteivät halua tai voi olla mukana: vedotaan kiireisiin, elämäntilanteeseen, satunnaiseen käymiseen, terveydellisiin syihin sekä kiinnostuksen puutteeseen. Loput 31 % olisivat halukkaita olemaan mukana kehitystyössä. Ehdotuksia annettiin aina suunnittelusta, ideoinnista ja markkinointityöstä fyysiseen siivoamiseen ja käytännön tekemiseen. Käytännössähän ensin pitäisi varmasti ideoida ja ehdottaa mitä lähdettäisiin tekemään; sen jälkeen värvätä tekijät.

Viihtyisä ja eläväinen kohtauspaikka

Salon tori saa vastaajilta kehuja: tärkeä keskus Salossa, ajankohtainen, aikaansa seuraava, Salon käyntikortti, ainutlaatuinen sekä mahdollisuuksia täynnä. Miten sitten osaisimme fiksusti kertoa tämän myös muille? Haluammehan, että tori on käymisen arvoinen? Vastaajista vain reilut puolet kokee saavansa riittävästi tietoa Salon torin tapahtumista ja muutoinkin toriin liittyvistä asioista. Jos siis me paikalliset koemme, että tiedotus uupuu, lienee selvää, että asiaan tulisi panostaa markkinoinnillisessa mielessä reilusti enemmän. Vastaajat ehdottavatkin toimenpiteiksi näkyvyyden lisäämistä: sosiaalinen media ja Internet luonnollisesti näyttelevät pääosaa. Myös uutiskirje, mainonta lehdissä sekä erityisesti Salon torin asioihin kohdistuva oma lehti saavat kannatusta. Ei olisi myöskään hullumpi idea alkaa blogata Salon torista ja tuottaa liikkuvaa kuvaa verkkoon. Tienvarsimainontaa, edustusta matkamessuille sekä valmiita matkailupaketteja – miksipäs ei! Salolaisia kohteita voisi yhteismarkkinoida ja saada näin lyötyä monta kärpästä yhdellä iskulla.

Salon torin kehittäminen on monen tekijän summa – kirjaimellisesti. Toiveita voidaan kuunnella, mutta toteuttaminen on sitten toinen juttu. Mitä kannattaa ja saa tehdä? Se on ainakin selvää, että jos mitään ei tehdä, mikään ei myöskään muutu. Pallo on heitetty, kuka ottaa kopin?


SALOLAINEN OSTAA SALOSTA

”Mitä täältä ei saa, sitä ei tarvita.” Näin tiivistää eräs kyselyyn vastanneista. Q-Tutkimuksen ja kauppakeskus Plazan yhteistyössä tekemän kyselyn tavoitteena oli selvittää salolaisten joululahjaostamista. Ilahduttavan moni vastaajista – lähes 80 % – aikoo keskittää joululahjojen ostamisen Saloon. Paikallisten yrittäjien tukeminen, ostamisen helppous ja tarjonta ovat perusteluina ostosten keskittämiselle. Jos todella mietitään salolaisesta näkökulmasta niin edellä mainitut perustelut ovat varsin osuvia. Paikallista yrittäjyyttä onkin syytä tukea aina kun mahdollista. Vaikka muutama vastaaja kertoikin lähtevänsä ”suuremmille areenoille” ostoksille niin kyllä Salostakin oikeasti saa kaiken tarvittavan. Jos aiot ostaa ylipäätään joululahjoja niin tee se Salosta ja puhalla yhteen hiileen! 🙂

 

Rahankäyttö viimevuoden luokkaa

Kolmasosa kyselyyn vastanneista aikoo käyttää tänä vuonna joululahjojen ostamiseen rahaa 100-200 euroa. Toinen kolmannes suunnittelee käyttävänsä 200-500 euroa ja loput pienempiä summia tai vastaavasti suurempia. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista aikoo syytää euroja lahjamarkkinoille tänä vuonna saman verran kuin viime vuonnakin – pieni osa vastaajista on kasvattanut ostosbudjettiaan ja loput laittavat euronsa johonkin muualle. Sinänsä positiivisesti yllättävää, että niinkin moni aikoo käyttää samoja summia kuin viime vuonnakin. Verkkokaupatkaan eivät ole enää vieraita; hieman yli puolet vastaajista aikoo shoppailla ostoksensa sieltä. Perusteluiksi annettiin helppous, edullisuus ja valikoima. Varmasti osittain pitää paikkansa, en kiellä. Toisaalta puolensa on silläkin, että fyysisesti kaupasta ostamisen jälkeen tavara on sinulla heti eikä viikon kuluttua. Aika monen mielestä myös tavaroiden hypistely on olennainen osa shoppailua :).

Parasta lahjojen antaminen, pahinta ruuhkat

Vastaajilta kysyttiin myös, mikä joululahjojen ostamisessa on parasta ja pahinta. Parasta ovat lahjojen antamisen ilo, joulumieli ja ostosten suunnittelu. Jotkut jopa tykkäävät paketoida lahjoja – onhan siinäkin tietysti oma tunnelmansa, etenkin kun yrität sulloa sitä epämääräisen muotoista lelua jonkinlaiseen siedettävään kuosiin… Joululahjaostamisessa on myös negatiivisia puolia: ruuhkat, kiire, rahanmeno, etsiminen ja valintojen tekeminen. Totta siis toinenkin puoli. Pääsääntöisesti vastaajat aikovat laittaa lähimmäisilleen paketteihin kirjoja, elokuvia, pelejä ja musiikkia. Myös vaatteet, kosmetiikka, lelut ja elämyslahjat ovat suosittuja. Kotiin, sisustukseen, vapaa-aikaan ja elektroniikkaan panostetaan myös, mutta vähemmissä määrin.

Joulun aikaistuminen ahdistaa

Olette varmaan havainneet, kuinka joulutuotteet ovat esillä kaupoissa jo lokakuussa? Nyt tietysti joulukuun kynnyksellä asiaan on jo turtunut, mutta kun vielä syksyn puolella näkee ensimmäiset suklaakalenterit esillä niin ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Reilu kaksi kolmasosaa vastaajista on samoilla linjoilla. Stressi, ahdistus ja joululaulut ”hengittävät” niskaan liian aikaisin. Kaiholla voidaan muistella aikoja, jolloin joulu alkoi oikeasti joulukuussa. Mainospostin määrä ja tahti kiihtyvät samassa tahdissa kun jouluvalot valtaavat pimeyttä. Nämäkin toki jakavat mielipiteitä ja niin pitää ollakin. Mainospostin tulon voi kieltää ja olla laittamatta jouluvaloja. Jokainen saa luoda sellaisen joulun kuin itse haluaa.

Kyselyyn vastasi 232 salolaista. Vastaajista neljäsosa oli miehiä, loput naisia. Noin puolet vastaajista oli iältään 36-55 -vuotiaita, viideosa 26-35 -vuotiaita, toinen viideosa 56-65 -vuotiaita ja loput alle 18-25 -vuotiaita sekä yli 65-vuotiaita.


MUKAUDU MUKAAN LIIKENTEESEEN

Virta-avain lukkoon, käynnistys ja liikkeelle. Olen lähdössä luovimaan reittini läpi salolaisen liikennekulttuurin, tähtäimessäni perille pääsy vahingoittumattomana. Liikenteessä ajaminen – kuten moni muukin asia elämässä – vaatii joustavuutta. Salossa autolla liikkuminen vaatii erityistä joustavuutta.

Vallitseva teema tuntuu olevan, että säännöt on tehty rikottaviksi. Kun tavoitteesi on ryhmittyä oikeaoppisesti, et voikaan tehdä sitä, koska takana tuleva soveltaa omia sääntöjään. Jalankulkija on ylittämässä tietä ja olet aikeissa antaa tämän mahdollisuuden, mutta viereistä kaistaa joku pyyhältää ohi tuhatta ja sataa – jäät pohtimaan onko jalankulkijan elämän jatko omasta pysähtymisestäsi kiinni. Merkinanto muille kanssaliikkujille ennen auton siirtoa sivusuunnassa – vilkun käyttö siis – olisi myös osoitus joustavasta liikennekäyttäytymisestä. Nämä kolme yleisintä sääntörikkomusta perustuvat omiin kokemuksiini ja havaintoihin.

Välinpitämättömyyttä vai tietämättömyyttä?

Q-Tutkimuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan salolainen liikennekulttuuri on täysin omanlaisensa. Kyselyyn vastasi 403 Salon liikenteessä liikkujaa. Vastaajista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että salolaisessa liikenteessä eniten havaitut rikkomukset johtuvat nimenomaan välinpitämättömyydestä muita kanssaliikkujia kohtaan. Vilkun käyttämättä jättäminen, matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana ilman hands free -laitetta ja nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen – tässä Salon liikenteen eniten havaitut rikkomukset -listan kärkisijat.

Korkeimman sallitun ajonopeuden mukaan ajaminen, se tuntuu olevan joillekin käsittämätön vaatimus. Kun joku ajaa alinopeutta, tulee useasti turhia vaarallisia ohituksia. Vastaavasti näissä ohitustilanteissa hitauteen hermostuneet kuskit painavat menemään kovempaa kuin ohitustilanne vaatisi. Lisäksi lähdetään ohittelemaan paikoissa, joissa näkyvyys on huono tai muuten tilanne riskialtis. Kiukusta puhisten, verenpaine katossa ja hikipisarat otsalla ei jakseta välittää – mikä turvallisuus? Toisaalta jos satasen nopeusalueella joku köröttelee viittäkymppiä, pistää kyllä miettimään mitä löytyy ratin ja penkin välistä. Tätä olen pohtinut erityisesti viime aikoina: miksi silloin ohitetaan kun ajaa sallittua nopeutta? Ei kaikilla voi olla kiire töihin, synnyttämään tai hakemaan lapsi päiväkodista. Autoni mittari näyttää sallittua ajonopeutta ja taustapeilistä näen jonkun hermoheikon roikkuvan melkein takapuskurissa kiinni. Aavistan jo mitä tapahtuu: kun vastaantulevien kaistalla on tyhjä väli, takaa kuuluu hurja kiihdytys ja äkkiä ohi. En hermostu enkä suutu, käsimerkitkin jätän muille. Se miten reagoin, on sarkastinen nauru kun olemme hetken kuluttua vierekkäin punaisissa liikennevaloissa.

Kävelijät turvattomimmassa asemassa

Kyselyyn vastanneista suurin osa on sitä mieltä, että salolaisessa liikenteessä kävelijät ovat heikoilla. Tien ylitys jalan lienee suht turvallista vain liikennevalo-ohjatuissa paikoissa. Toisaalta osansa saavat ”rikkomussyytteistä” myös jalankulkijat: tietä lähdetään ylittämään välittämättä muusta liikenteestä sen enempää. Tällainen jalankulkijoiden minä ensin -asenne ei toimi kuulemma Helsingissä. Termi ”kuulemma” siksi, että tien tällä tavoin ylittäneet eivät ole jääneet henkiin kertoakseen siitä. Urbaani legenda tai ei – jotain poikkeuksellista salolaisessa liikennekäyttäytymisessä kuitenkin on.

Joskus joustavuus liikenteessä menee yli ymmärryksen. Nämä ovat kertoja, kun on liikkeellä jalan ja juuri nopeuteensa kiihdyttänyt tukkirekka päättääkin pysähtyä suojatien eteen antaen tietä. Kädennosto kiitokseksi on vähintä, miten voi reagoida hämmennyksen keskellä. Liikennekäyttäytyminen näyttäisi olevan osiensa summa. Aina löytyy kritisoitavaa, sääntöjä tulkitaan rivien välistä ja äänitorvet soivat. Mukaudu siis rohkeasti mukaan ja ole joustava!

Tutustu tästä liikennekäyttäytymiskyselyn tuloksiin


SALON KAUPUNGIN RUMILUS VAI NÄHTÄVYYKSIEN KERMAA?

SSO:n omistama vanha myllyrakennus herättää tunteita puolesta ja vastaan. Q-Tutkimus kysyi salolaisilta mielipidettä rakennuksen kohtalosta. Kyselyyn tuli vastauksia 154 ja prosentit puolesta ja vastaan olivat melko lähellä toisiaan. Jopa 44 % oli sitä mieltä, että rakennus tulisi kylmästi vaan ”päästää tuskistaan” ja purkaa maan tasalle. Vanhan myllyrakennuksen kohtalo puhuttaa salolaisten parissa aika ajoin. Tullaanko asialle lähivuosinakaan tekemään mitään – se jää nähtäväksi.

Ruma rotisko ja hyödytön turhake. Näillä sanoilla perusteluja purkamisen puolesta ryyditettiin. Vanha myllyrakennus rumentaa kaupungin keskustaa ja antaa suorastaan järkyttävän vaikutelman junalla Saloon saapuville. Purkamista puolustavat haluavat rakennuksen maan tasalle jo pelkästään siitä syystä, että alue on tyhjänäkin kauniimpi katsella.

Arvokas kulttuurihistoriallinen upea rakennus, jolle tulisi ehdottomasti löytää sopivaa uusiokäyttöä. Tätä mieltä ovat purkua vastustavat. Sijainniltaan Salon tärkeä maamerkki tulisi kunnostaa kukoistukseensa ja tilat tulisi hyödyntää mitä moninaisimmilla tavoilla. Säilyttämistä puolustetaan myös sillä, että purkamisesta aiheutuu turhia kustannuksia kaupungille – nyt kun pitäisi muutenkin säästää.

Viihdekeskus, loft-asuntoja vai kauppahalli?

Vanhan myllyrakennuksen uusiokäyttöä rajoittaa ilmeisesti vain mielikuvitus. Uusiokäyttöehdotuksia tuli yli kolmekymmentä ja näistä muutamia mainittakoon hotelli, casino, asuntoja, kauppahalli, kulttuurikeskus, monitoimitila, toimistohuoneita… Keskeinen sijainti mahdollistaisi vaikka minkälaista toimintaa rakennukseen ja sitä monen mielestä kannattaisikin hyödyntää. Vaikka ideoita vastaajilta mukavasti ehdotettiin, ei olisi pahitteeksi joskus kurkata rakennuksen sisällekin. Näin saisimme kokonaisvaltaisesti kuvan siitä, mitä tiloille voisi keksiä.

Tässä vielä muutamia vastaajien kommentteja:

”Rakennus rumentaa Saloa.”

”Ei ole suojelun arvoinen.”

”Legendaarinen rakennus Salolle.”

”Hyvällä paikalla iso talo.”

”Alkaa olla jo vaarallisen rapistuneen näköinen.”

”Komea oman aikansa tärkeä tuotantorakennus.”

”Ehostetaan vanhaa rakennuskantaa, ei tuhota sitä.”


MIKSI KANSANEDUSTAJAT RÄPLÄÄVÄT KÄNNYKÖITÄÄN EDUSKUNNASSA?

Q-Tutkimus toteutti helmikuussa 2014 kyselyn koskien kansanedustajien kännykän käyttöä istuntosalissa. Lähtökohtana oli kansalaisilta tullut kritiikki kännykän käyttämisestä eduskunnan istuntojen aikana. Lisäksi tiedusteltiin mielipiteitä koskien uutta puhemiesneuvoston antamaa suositusta; tarpeetonta kännykän käyttöä tulisi välttää istuntosalissa. Mitä mieltä asiasta oltiin ja miten kansanedustajat itse perustelevat näkemyksiään – tutustu kyselyn tuloksiin tästä.

TUTKIMUSPALVELUIDEN FAQ

”Miksi yrityksemme tarvitsisi tutkimuspalveluita?”

Kyselytutkimuksen toteuttaminen lähtee aina tarpeesta; halutaan selvittää jotain, jotta saadaan vastauksia. Tarve lähtee useimmiten siitä, että yritys hakee ratkaisua johonkin. Asiakkaat voivat olla tyytymättömiä – tai ei edes tiedetä mitä asiakkaat ajattelevat. Yrityksen henkilöstöltä halutaan kysyä vaikkapa työolosuhteista tai esimiestyöskentelystä. Yritys lanseeraa uutta tuotetta ja haluaa selvittää kysyntää markkinoilla. Tutkimuksen tekeminen tuo tukea päätöksentekoon ja sitä kautta varmempia ratkaisuja, kenties kustannussäästöjäkin.

”Mitä kyselytutkimuksen tekeminen kustantaa?”

Kyselytutkimuksen kustannukset ovat monen tekijän summa – riippuu siitä, mitä asiakas on tilaamassa. Toimintamme perustuu siihen, että voimme räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaisesti juuri sen kokoisen ratkaisun kun tarve vaatii. Kustannuksista pystyy ”nipistämään” kun miettii, miten paljon itse voi osallistua esimerkiksi suunnitteluun. Jos kysymyspatteristo on valmiina, emme veloita mitään suunnittelutyöstä. Jos ajatellaan, että yritys tilaa asiakaskyselyn, toimittaa kysymykset valmiina ja tiedossa on vastaajajoukkokin (esimerkiksi asiakasrekisteri), jäävät kyselytutkimuksen kokonaiskustannukset melko pieniksi. Raportoinnin taso (suppea / laaja) vaikuttaa myös kustannuksiin. Tutustu tästä tarkemmin tutkimusprosessin kulkuun.

”Mitä tarkoittaa asiakaspaneeli?”

Asiakaspaneeli koostuu siihen varta vasten rekrytoiduista vastaajista, jotka pidemmällä aikavälillä antavat palautetta, kehitysideoita ja tuovat julki mielipiteensä. Asiakaspaneelin kautta toteutettu kyselytutkimus antaa yritykselle tärkeää tietoa ja arvokkaita kehitysideoita. Panelisteille lähetetään säännöllisin väliajoin web-pohjainen kysely, jossa voidaan tiedustella yritykselle merkityksellisiä ja ajankohtaisia asioita. Vastauksista koostetaan raportti ja kyselyiden edetessä pidemmälle saadaan myös vertailupohjaa aikaisempiin tuloksiin.

”Mihin muuhun sähköisiä kyselyitä voidaan hyödyntää?”

Web-pohjaisilla kyselylomakkeilla voidaan tehdä esimerkiksi ilmoittautumislomakkeita, työnhakuun liittyviä rekrytointilomakkeita ja erilaisia palautelomakkeita. Kyselylomakkeissa voi olla mukana esimerkiksi kuvia tai videokuvaa ja ne voidaan luoda vastaajajoukko huomioiden – kaikkia kysymyksiä ei välttämättä näytetä kaikille. Mitä tahansa halutaan kysyä, sen voi tehdä sähköisesti Internetissä.

”Miten vastaajia voidaan tavoitella, jos valmista joukkoa ei ole?”

Sähköisessä kyselyssä vastaajia on helpointa lähteä tavoittelemaan Internetissä. Tässä ovat oivia apukeinoja esimerkiksi yrityksen omat Internet- ja/tai Facebook-sivut. Lisäksi mikä tahansa sähköinen kanava, jossa voi mainostaa, toimii myös. Perinteisellä lehtimainoksella voidaan kutsua osallistumaan tutkimukseen. Vastaajajoukko voidaan myös ostaa ulkopuolisen yhteistyötahon kautta. Tutustu lisää.

”Millaisella aikataululla tutkimusprosessi yleensä etenee?”

Jokaisen asiakkaan kanssa sovitaan oma aikataulu, joka perustuu asiakkaan tarpeisiin ja tilanteeseen. Keskimäärin kyselyn suunnitteluun (kysymysten laadinta) on hyvä varata muutama työpäivä, samoin kyselyn tekniseen toteutukseen. Kysely on useimmiten auki vastaajille 1-3 viikon ajan, mutta mitään ”oikeaa aukioloaikaa” ei ole. Alle viikon auki olevaan kyselyyn ei välttämättä ehdi tulla tarpeeksi vastauksia kun taas yli 3 viikkoa auki oleva kysely ei juuri kerää uusia vastauksia. Raportin koostamiseen menee keskimäärin aikaa 1-2 työviikkoa, riippuen laajuudesta.

”Mitä tarkoittaa raakadata?”

Kysely toteutetaan sähköisellä tiedonkeruusovelluksella. Tämä kerää vastauksia sitä mukaa kun niitä tulee ja koodaa ne helpommin tulkittavaan muotoon. Mukana on vastaajamääriä, prosentuaalisia osuuksia, keskiarvoja… Tästä raakadatasta on seulottava vielä ne varsinaiset tulokset ja esimerkiksi avointen vastausten kohdalla tekstiä saattaa olla todella paljonkin. Tällöin asiakkaalle koostetaan tästä datasta se olennainen osuus. Toimitamme aina asiakkaalle myös raakadatan vähintään sähköisessä muodossa, tilatessa erikseen myös paperisena versiona.

”Mitä tutkimuksen tuloksista voidaan tarkastella?”

Varsinaisten vastausten lisäksi tuloksista voidaan tarkastella esimerkiksi erilaisten muuttujien välisiä riippuvuussuhteita. Esimeriksi millä tavoin miesten ja naisten vastaukset eroavat tai miten eri-ikäiset ovat vastanneet johonkin tiettyyn kohtaan. Näitä taustamuuttujia (esim. ikä, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, ammatti, tulotaso…) ristiintaulukoimalla annettujen vastausten kanssa mennään tutkimustuloksissa astetta syvemmälle.

”Haluamme tulokset julkisuuteen – miten toimitaan?”

Mikäli on tehty tutkimus, jonka tulokset tulisi saattaa julkiseksi (riittävä otos, tutkimuksen aihe), autamme laatimaan tiedotteen valtakunnalliseen uutisjakelupalveluun.

”Minkälaista konkreettista hyötyä kyselytutkimuksista on ollut yrityksille?”

Yritykset ovat saaneet tutkimustulosten myötä hyödyllistä materiaalia, joka on toiminut erinäisten ratkaisujen perusteina. On sitten selvitetty asiakas- tai henkilöstötyytyväisyyttä – tai sitä, kannattaako jonkin tuotteen tai palvelun olemassaolo – tutkimuksen avulla on saatu näyttöä. Kyselytutkimus ei koskaan tuo turhaa tietoa – saadut tutkimustulokset pitää osata hyödyntää oikealla tavalla, olivat ne sitten minkälaisia tahansa. Negatiivissävytteinen materiaalikin kertoo jostain ja auttaa viemään eteenpäin. Tutustu asiakkaillemme tehtyihin tutkimusprojekteihin.

Jäikö vielä kysyttävää? Kysy pois, kerron lisää!


AINA ON OIKEA AIKA OTTAA SELVÄÄ

Kun yrityksille lähdetään markkinoimaan asiakastutkimuksia, tulee usein miettineeksi, mahtaako juuri nyt heillä olla tarvetta teettää kyselyitä. Etenkin kohdistetussa markkinoinnissa asiakkaan tämänhetkiset kuulumiset yritysrintamalla on selvitetty ja pyrkimyksenä on tarjota olemassa olevaan tilanteeseen ratkaisuja. No entä jos yrityksellä on meneillään mullistavia muutoksia; remonttia tai muita ”häiriötekijöitä”, joiden voisi kuvitella olevan esteenä tutkimusten tekemiselle? Väärä ajattelutapa. Toki palaute voi keskellä remonttia olla hyvinkin rehellistä, mutta toisaalta onko sitten tarkoitus saada asiakkailta pelkkiä kehuja vai myös kehitysideoita? Yrityksen asiakkaat muodostavat niin ison osan liiketoiminnasta, että syytä olisi kysyä – ja vastauksia olisi syytä kuunnella! Paikallisella tasolla muutamassa kohteessa olen havainnut selkeää ihmiskatoa remontin takia. Ja myönnettäköön, itsekin olen syyllistynyt moiseen. Asiaa voi ajatella myös käänteisesti: selvitys voi tuoda tullessaan tietoa siitä, kuinka moni on ”äänestänyt jaloillaan”, koska vanha tuttu ostospaikka on mullin mallin. Myös remontin keskellä on mahdollisuus joskus vaikuttaa asiakkaiden ostokäyttäytymiseen. Tarpeeksi houkuttelevat alepäivät saavat ärsyyntyneimmätkin tulemaan, vaikka se auto pitäisikin jättää johonkin takimmaiseen parkkiruutuun ja ostoksia säestää poran pärinä.

 

Otoskoot paukkuvat ja kehitysideat lentelevät 

Kyselyiden toteutusaikataulua ei voi rytmittää edes vuodenajat. Ajatellaanpa syvällisemmin jokaista vuodenaikaa. Talvella ihmiset luultavasti ovat kyllästyneitä lumeen, pakkaseen ja kaikkeen asiaan liittyvään. Siispä ostoksille, samalla täyttämään kyselylomakkeita, joissa vielä usein palkintoina kaikkea houkuttelevaa. Pakkaseen ei ole kiirettä palata, annetaan rehellistä palautetta ja paneudutaan asiaan kunnolla. Sama tietysti jos kotonta käsin netissä vastaa kyselyyn. Mitäpä muutakaan tekemistä olisi? Kevät saa ihmiset liikkeelle. Ollaan avoimia, pirteitä ja halutaan ottaa kantaa. Kevät on eräänlaista uudistumisen aikaa. Kesällä mieli on rento, aikatauluja ei ole ja ihmiset ovat liikkeellä monenlaisissa erilaisissa paikoissa. Otoskoot paukkuvat ja kehitysideat lentelevät. Syksyllä koittaa paluu arkeen, ollaan kriittisempiä ja samalla luovia, uusia ideoita täynnä.

Mielipiteillä ohjataan kehitystä

Jos siis vuodenajatkaan eivät ole päteviä syitä lykätä mielipidekyselyitä, mitkä sitten voisivat olla? Käytännössä kuitenkin jokaisen itseään arvostavan ja itseensä uskovan yrityksen tulisi kerran vuodessa teettää jonkinlainen mielipidetutkimus. On sitten kyseessä asiakkaat, sidosryhmät tai yrityksen työntekijät. Ihmiset ohjaavat mielipiteillään tätä maailmaa ja täällä pyöriviä yrityksiä. Mielipiteet muuttuvat aika ajoin eikä yrityksilläkään ole varaa jäädä paikoilleen. Oikeaa hetkeä teettää kyselytutkimus on turha jäädä odottamaan – oikea hetki on tässä ja nyt, huomenna ja ensi vuonna, talvella ja kesällä