SALOLAISET SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI PAVILJONKIRAVINTOLAN MAHDOLLISEEN TULOON

”Kuka alun perin on mennyt edes valittamaan parkkipaikkojen vähenemisestä Länsirannassa?” Ja siitä se sitten lähti. Kyseinen anonyymin vastaajan kommentti kiteyttää tämän; asia on saanut todellakin liian suuret mittasuhteet. Saloon mahdollisesti perustettava paviljonkiravintola jakaa kansaa – joskin enemmistö toivottaa tervetulleeksi uuden yrityksen. Pitkin kevättä 2017 on saanut lukea salolaisten kannanottoja asiaan niin lehdestä kuin sosiaalisesta mediastakin. Uuden ravintolan rakentaminen vaatisi arviolta 15 parkkipaikkaa Salon Länsirannasta ja se jos mikä olisi viimeinen niitti. Salolaistenhan pitää saada auto parkkiin liikkeen oven viereen – vai pitääkö? Vanha uskomus ei taida pitää paikkaansa, nimittäin vain 14 % vastaajista pitää sitä tärkeänä.

Q-Tutkimus selvitti kyselyn avulla salolaisten mielipiteitä. 663 vastaajan otoksella voidaan melko vahvasti tehdä johtopäätöksiä – olkoonkin, että tämä kysely ei edusta kaikkia mahdollisia Salossa asuvia henkilöitä (aina joku kritisoi otoksen kokoa) tai kyselyn varsinaista tilaajaa ei ole ilmoitettu (voi niitä hauskoja spekulaatio-ketjuja somessa ”kuka tämänkin on tilannut?”) tai kysymysten asettelu oli väärä (klassikko!) tai jotain muuta (mitä?). Oli miten oli, edellä mainitut nyt vaan kannattaa jättää omaan arvoonsa ja se siitä. Tutkimuksen tilaaja pysyköön salaisuutena. Kaupunkihan lupasi keväällä, että salolaiset saavat syksyllä antaa virallisen mielipiteensä asiaan. Niin varmaan saavatkin, mutta kysytäänkö sitä erikseen?

Salolaisten mielestä keskustassa on riittävästi parkkipaikkoja.

Onko niitä parkkipaikkoja Salon keskustassa sitten tarpeeksi? 84 % vastaajista on sitä mieltä, että on. Erästä vastaajaa lainatakseni: ”Naurettavaa vinkua viidentoista parkkiruudun takia.” Salolaiset eivät myöskään usko, että parkkipaikkojen väheneminen vaikuttaisi omaan pysäköintikäyttäytymiseen tai Länsirannan liikkeisiin. Vastaajat joko asioivat muutenkin muualla tai sitten vaan jättävät auton kauemmaksi. Mitä Länsirannan yrityksiin tulee, voisi jopa piristää kaupankäyntiä, kun aluetta kehitettäisiin.

Keväällä oli juttua paikallislehdessä, että paviljonkiravintolan voisi perustaa myös joen toiselle puolelle eli Salon torin kupeeseen. Ajatus ei oikein saa kannatusta: 62 % vastaajista pitää sitä huonona ideana. Vastaajien mielestä tori on oma keskuksensa, siellä on jo tarpeeksi elämää eikä sinne sovi kiinteät rakennukset. Idean puolestapuhujat vastaavasti perustelevat näkemystään sillä, että kaikki olisi lähellä ja torinkin asiakasmäärä voisi kasvaa. Niin ja tietysti ne parkkipaikat Länsirannasta säästyisivät.

Kaiken kaikkiaan tuloksista on tulkittavissa enemmänkin myönteinen ajattelu paviljonkiravintolasta. Toki vastustajiakin edelleen löytyy; ”Ravintolaa ei tarvita jokirantaan.” Kommenteissa oli paljon esitetty toiveita mitä paviljonkiravintolan tulisi – ja mitä sen ei tulisi olla. Mikäli hanke tosiaan etenee seuraavaan pisteeseen, olisi luonnollisesti paikallaan markkinatutkimus asiasta. Kukaanhan ei tiedä, kannattaako tällainen Salossa ja täällä kun tunnetusti heti torpataan kaikenlainen uudistuminen ja kehittäminen. Katsotaan mihin suuntaan tilanne kehittyy. Sitä odotellessa voitte tutustua tulosten yhteenvetoon tästä.

 

 


KUNTAVAALIEHDOKKAAN HALUTAAN KEHITTÄVÄN SALON ELINVOIMAISUUTTA

Q-Tutkimus kysyi salolaisilta nyt niin ajankohtaisista kuntavaaleista. Vastauksia kyselyyn tuli 305, joten tulokset ovat suuntaa antavia eikä niistä voida suoraan päätellä salolaisten äänestyskäyttäytymistä. Kuntavaaleissa äänestäminen tuntuu olevan monelle tärkeä asia. 91 % kyselyyn vastanneista aikoo äänestää ja 6 % ei osannut vastausvaiheessa vielä sanoa.

Salossa tehtiin taannoin päätös osaamiskeskuksen perustamisesta ja siihen liittyvästä suuresta kiinteistökaupasta. Vastahankaa ilmeni tuolloin jo paljon ja kansalaisten mielipiteitä sai lukea runsaasti lehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Kyselyssä tiedusteltiin tämän asian kytköstä omaan äänestyskäyttäytymiseen. Käytännössä asialla viitataan siihen, kun tiedetään ketkä päättäjistä ovat olleet asian kannalla ja ketkä eivät. Nyt vaalien alla päätökset ja niiden takana olleet henkilöt muistetaan. Yllättävää kyllä, 54 % vastaajista on sitä mieltä, että osaamiskeskuksesta tehty myönteinen hankinta- ja perustamispäätös ei vaikuta omaan äänestyskäyttäytymiseen.

Vastaavasti jokin aika sitten paikallisessa mediassa uutisoitiin, kuinka Salo aikoo nostaa luottamushenkilöiden palkkioita reippaasti. Päätöstä ei ole tähän mennessä vielä tehty, mutta vastustusta asia on jo kovasti herättänyt. Kyselyyn vastanneista 58 % ilmoittaa, että tämä asia vaikuttaa omaan äänestyskäyttäytymiseen. Jälleen kerran nimiä on sen verran ollut mediassa esillä, että oma ääni kuntavaaleissa voidaan osoittaa haluttuun suuntaan.

Vastaajia pyydettiin mainitsemaan sellaisia tärkeitä asioita, joita heidän äänestämänsä ehdokkaan tulisi ajaa. Selkeästi eniten esiin tulleita olivat vanhusten, lasten ja nuorten asiat. Myös luonnonsuojelu ja ympäristö saivat kannatusta. Lisäksi työllisyys sekä Salon elinvoimaisuuden kehittäminen olivat näkyvästi vastauksissa esillä. Myös kaikenlaista liikenteen kehittämistä toivotaan. Vastauksissa tulivat ilmi niin julkinen liikenne kuin tieverkoston kunnostaminenkin. Myös paljon esillä olleiden tunnin junan ja Hyperloopin kehitystä tulisi tukea.

Kyselyyn vastanneista suurin osa sijoittui ikäluokkiin 46-65 vuotta.

Tutustu tarkemmin tuloksiin tästä linkistä.

 


PURKUKOHDE VAI MAHDOLLISUUS?

SSO:n vanha viljavarasto Salon keskustassa nostaa tunteet pintaan.

 

Siinä se nököttää. Aivan Salon kaupungin ydinkeskustassa. Maali rapisee, seinät lohkeilee – onko järkeä pelastaa? Pro Viljavarasto ry toteutti yhteistyössä Q-Tutkimuksen kanssa kehittämiskyselyn, jossa haluttiin salolaisten mielipiteet kuuluviin. Kahviloita, myymälöitä vai Hyperloopkapselien laukaisualusta – vai ammutaanko rakennus ikuiselle tielleen kohti avaruutta? Tunteita hanke ainakin kuohuttaa ja vastaajien avointa sanaa ei edes mielikuvitus ole rajoittanut.

Salon vanha maamerkki on saanut armonaikaa vuoden 2016 loppuun saakka. Pro Viljavarasto -yhdistyksen tulisi löytää siihen mennessä uusi käyttötarkoitus – ja ennen kaikkea rahat siihen. Ei ihan mutkaton yhtälö. Jokainen voi mielessään maalailla vaikka minkälaisia ruusunpunaisia kuvitelmia viljavaraston uusiokäytöstä – faktat ovat kuitenkin ikäviä tosiasioita. Vuoden loppu tulee nopeasti ja deadline tikittää. Mitä kohteesta halutaan ja mitä siinä on mahdollista toteuttaa?

Viljavarasto sisältä
Viljavaraston sisätiloissa on potentiaalia.

 

Yhteistyönä toteutettu kysely oli avoinna Internetissä reilut viisi viikkoa ja poiki 407 vastausta. Tällä vastaajamäärällä uskaltaa jo vähän julistaa yleisellä tasolla salolaisten mielipiteitä. Vanhasta viljavarastosta ollaan montaa mieltä. Tottakai soraäänet haluavat myös tulla kuulluiksi. Rakennus purkuun ja äkkiä. Ruma rötiskö pilaa kaupungin keskustan ja siitä pitää päästä äkkiä eroon. Turhaa rahankäyttöä. Oivallista toki tietää näistäkin mielipiteistä, mutta tässä kyselyssä oli ensisijaisena tarkoituksena selvittää uusiokäyttöehdotuksia ja ajatuksia hankkeesta.

Yli puolet kyselyyn vastanneista oli 26-55-vuotiaita työssäkäyviä salolaisia. Rakennuksen uusiokäyttöä ajatellen vastaajille ehdotettiin kahdeksaa eri vaihtoehtoa ja lisäksi sai ehdottaa listalta puuttuvaa. Vastaajat saivat valita korkeintaan neljä vaihtoehtoa. Eniten toivottiin kahviloita ja ravintoloita sekä jonkinlaista myyntitoimintaa. Käytännössä siis pop-up -liikkeitä, pieniä putiikkeja ja salolaisten ikuisuustoive kauppahalli. Se tuli esiin myös avoimissa perusteluissa useaan kertaan. Olisiko Salossa oikeasti kysyntää kauppahallille? Joitakin vuosia sitten asia oli etenemässä puolitosissaan, mutta ei koskaan edennyt loppuun saakka. Mahtaisiko vanha viljavarasto tarjota sopivat puitteet vihdoin ja viimein? Myös yhteisöllinen toiminta saa kannatusta tapahtuma- ja kokoontumistilatarkoituksessa. Mikä ettei – ehkä tässä on juuri se mitä salolaiset tarvitsevat – iso yhteinen olohuone.

Vastaajien omista ehdotuksista kaikki eivät luonnollisestikaan ”kestä päivänvaloa”. Hauska ehdotuksia on toki lukea, mutta ei niistä taida juuri enempään olla. Hyödyllisin lienee ehdotus yhteisestä isosta harrastustilasta, jossa voisi pientä maksua vastaan käydä painamassa vaikka kankaita tai istumassa iltaa neulontakerhon samanhenkisten kanssa. Jo ajatuskin moisesta on itse asiassa melko houkutteleva ja ennen kaikkea hyödyllinen!

Ylin kerros olisi oiva paikka vaikkapa tunnelmalliselle kahvilalle.
Ylin kerros olisi oiva paikka vaikkapa tunnelmalliselle kahvilalle.

 

Minkälaisia ajatuksia hanke sitten herättää? Keskeistä sijaintia, ikuista maamerkkiä ja vaikuttavaa ulkonäköä puolustellaan. Ja nehän ovat juuri vanhan viljavaraston vahvuudet. Sijainti ei voisi parempi olla ja täytyy olla harvinaisen omissa oloissaan elelevä salolainen, jos tämä maamerkki ei ole tuttu. Ulkonäkö on persoonallinen ja jos mielikuvia sisällöstä saisi maalailla niillä ruusunpunaisilla kuvitelmilla, niin konsepti olisi kasassa. Jos nyt oikein viimeisistäkin estoista luovutaan ja kuvitellaan, että vanhan viljavaraston tiloissa olisi juurikin se kauppahalli pienine ihanine myyntiloosseineen. Lisäksi olisi jokin tunnelmallinen kahvila sekä sellaista yhteistä olohuonemaista tilaa – kuulostaa aika kutsuvalta paikalta! Eikä pelkästään se, mitä tämä muodonmuutoksen kokenut tila olisi meille salolaisille – vaan millainen käyntikortti se olisi ja miten Salosta voisi jälleen kirjoittaa jotain positiivista. Paikkaa tultaisiin kauempaakin ihastelemaan ja onhan se hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Lähiruokaa, hyvää palvelua ja ajatonta oleskelua kiitos!

Harmiksemme realiteetit hengittävät niskaan juuri kun vauhtiin päästään. Jollain tavalla kuitenkin uskoa tähän projektiin löytyy. Miten niin emme voisi toteuttaa tätä fantasiaa? Miksi se ei voisi jonain päivänä olla totta? Ei kukaan väitäkään tätä helpoksi poluksi – päinvastoin. Mutta jos tämä polku tallataan nyt kunnialla loppuun, kivet ja kannotkin kääntäen, askeleet todellakin ovat sen arvoisia.

 

 


”SALO TARVITSEE VAHVAN JOHTAJAN”

Enemmistö kyselyyn vastanneista ei kannata Saloon pormestarimallia.

 Q-Tutkimus kysyi salolaisten mielipidettä siitä, tulisiko Salossa ottaa käyttöön pormestarimalli. Paikallinen sanomalehti (Salon Seudun Sanomat 14.3.2016) uutisoi, kuinka enemmistö Salon kaupungin päättäjistä haluaisi tulevaisuudessakin kaupunginjohtajan. Q-Tutkimuksen kyselyyn vastasi 136 salolaista.

Enemmistö vastaajista (54 %) oli sitä mieltä, että Salossa ei kannata ottaa käyttöön pormestarimallia. Kyseinen käytäntöhän tarkoittaisi sitä, että valtuusto valitsee pormestarin keskuudestaan valtuustokaudeksi. Pormestari on vastuussa valtuustolle ja mikäli luottamusta ei ole, voidaan pormestari erottaa yksinkertaisella enemmistöllä. 30 % vastaajista olisi pormestarimallin kannalla. Perusteluiksi onkin annettu juuri määräaikainen virka sekä se, että luottamustehtävästä voidaan erottaa. Loput vastaajista (16 %) ei osannut ottaa kantaa asiaan.

”Kunta tarvitsee johtajan ja keulakuvan.”

Kaupunkien ja kuntien merkitys palveluiden järjestämisessä tulee mahdollisesti pienentymään tulevan sote-uudistuksen myötä. Tämän seurauksena päätösvalta siirtynee osittain maakuntatasolle. Onko siis kaupunkilaisten mielestä jatkossa minkäänlaista tarvetta yksittäiselle johtavalle henkilölle? 60 % vastanneista sanoo, että kyllä. Ilman johtajaa ei ole suunnannäyttäjää ja työyhteisö vaatii johtajan toimiakseen. Sen sijaan 21 % vastaajista oli sitä mieltä, että johtaja on turha henkilö, kaupunginhallitus riittää ja vältetään turhaa rahanmenoa.

Kaupungin johtoon esitettiin useita nimiä, jotka ovatkin suurelle osalle salolaisista jollain tasolla tuttuja. Käytännössä kuitenkin eniten arvostetaan valinnassa seuraavia seikkoja: Salon etua ajava, pätevä, asiansa osaava ja soveltuvin henkilö.

 

Q-Tutkimus koosti tuloksista yhteenvedon, johon voit tutustua tästä.

 


AINA ON OIKEA AIKA OTTAA SELVÄÄ

Kun yrityksille lähdetään markkinoimaan asiakastutkimuksia, tulee usein miettineeksi, mahtaako juuri nyt heillä olla tarvetta teettää kyselyitä. Etenkin kohdistetussa markkinoinnissa asiakkaan tämänhetkiset kuulumiset yritysrintamalla on selvitetty ja pyrkimyksenä on tarjota olemassa olevaan tilanteeseen ratkaisuja. No entä jos yrityksellä on meneillään mullistavia muutoksia; remonttia tai muita ”häiriötekijöitä”, joiden voisi kuvitella olevan esteenä tutkimusten tekemiselle? Väärä ajattelutapa. Toki palaute voi keskellä remonttia olla hyvinkin rehellistä, mutta toisaalta onko sitten tarkoitus saada asiakkailta pelkkiä kehuja vai myös kehitysideoita? Yrityksen asiakkaat muodostavat niin ison osan liiketoiminnasta, että syytä olisi kysyä – ja vastauksia olisi syytä kuunnella! Paikallisella tasolla muutamassa kohteessa olen havainnut selkeää ihmiskatoa remontin takia. Ja myönnettäköön, itsekin olen syyllistynyt moiseen. Asiaa voi ajatella myös käänteisesti: selvitys voi tuoda tullessaan tietoa siitä, kuinka moni on ”äänestänyt jaloillaan”, koska vanha tuttu ostospaikka on mullin mallin. Myös remontin keskellä on mahdollisuus joskus vaikuttaa asiakkaiden ostokäyttäytymiseen. Tarpeeksi houkuttelevat alepäivät saavat ärsyyntyneimmätkin tulemaan, vaikka se auto pitäisikin jättää johonkin takimmaiseen parkkiruutuun ja ostoksia säestää poran pärinä.

 

Otoskoot paukkuvat ja kehitysideat lentelevät 

Kyselyiden toteutusaikataulua ei voi rytmittää edes vuodenajat. Ajatellaanpa syvällisemmin jokaista vuodenaikaa. Talvella ihmiset luultavasti ovat kyllästyneitä lumeen, pakkaseen ja kaikkeen asiaan liittyvään. Siispä ostoksille, samalla täyttämään kyselylomakkeita, joissa vielä usein palkintoina kaikkea houkuttelevaa. Pakkaseen ei ole kiirettä palata, annetaan rehellistä palautetta ja paneudutaan asiaan kunnolla. Sama tietysti jos kotonta käsin netissä vastaa kyselyyn. Mitäpä muutakaan tekemistä olisi? Kevät saa ihmiset liikkeelle. Ollaan avoimia, pirteitä ja halutaan ottaa kantaa. Kevät on eräänlaista uudistumisen aikaa. Kesällä mieli on rento, aikatauluja ei ole ja ihmiset ovat liikkeellä monenlaisissa erilaisissa paikoissa. Otoskoot paukkuvat ja kehitysideat lentelevät. Syksyllä koittaa paluu arkeen, ollaan kriittisempiä ja samalla luovia, uusia ideoita täynnä.

Mielipiteillä ohjataan kehitystä

Jos siis vuodenajatkaan eivät ole päteviä syitä lykätä mielipidekyselyitä, mitkä sitten voisivat olla? Käytännössä kuitenkin jokaisen itseään arvostavan ja itseensä uskovan yrityksen tulisi kerran vuodessa teettää jonkinlainen mielipidetutkimus. On sitten kyseessä asiakkaat, sidosryhmät tai yrityksen työntekijät. Ihmiset ohjaavat mielipiteillään tätä maailmaa ja täällä pyöriviä yrityksiä. Mielipiteet muuttuvat aika ajoin eikä yrityksilläkään ole varaa jäädä paikoilleen. Oikeaa hetkeä teettää kyselytutkimus on turha jäädä odottamaan – oikea hetki on tässä ja nyt, huomenna ja ensi vuonna, talvella ja kesällä