SALOLAISET SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI PAVILJONKIRAVINTOLAN MAHDOLLISEEN TULOON

”Kuka alun perin on mennyt edes valittamaan parkkipaikkojen vähenemisestä Länsirannassa?” Ja siitä se sitten lähti. Kyseinen anonyymin vastaajan kommentti kiteyttää tämän; asia on saanut todellakin liian suuret mittasuhteet. Saloon mahdollisesti perustettava paviljonkiravintola jakaa kansaa – joskin enemmistö toivottaa tervetulleeksi uuden yrityksen. Pitkin kevättä 2017 on saanut lukea salolaisten kannanottoja asiaan niin lehdestä kuin sosiaalisesta mediastakin. Uuden ravintolan rakentaminen vaatisi arviolta 15 parkkipaikkaa Salon Länsirannasta ja se jos mikä olisi viimeinen niitti. Salolaistenhan pitää saada auto parkkiin liikkeen oven viereen – vai pitääkö? Vanha uskomus ei taida pitää paikkaansa, nimittäin vain 14 % vastaajista pitää sitä tärkeänä.

Q-Tutkimus selvitti kyselyn avulla salolaisten mielipiteitä. 663 vastaajan otoksella voidaan melko vahvasti tehdä johtopäätöksiä – olkoonkin, että tämä kysely ei edusta kaikkia mahdollisia Salossa asuvia henkilöitä (aina joku kritisoi otoksen kokoa) tai kyselyn varsinaista tilaajaa ei ole ilmoitettu (voi niitä hauskoja spekulaatio-ketjuja somessa ”kuka tämänkin on tilannut?”) tai kysymysten asettelu oli väärä (klassikko!) tai jotain muuta (mitä?). Oli miten oli, edellä mainitut nyt vaan kannattaa jättää omaan arvoonsa ja se siitä. Tutkimuksen tilaaja pysyköön salaisuutena. Kaupunkihan lupasi keväällä, että salolaiset saavat syksyllä antaa virallisen mielipiteensä asiaan. Niin varmaan saavatkin, mutta kysytäänkö sitä erikseen?

Salolaisten mielestä keskustassa on riittävästi parkkipaikkoja.

Onko niitä parkkipaikkoja Salon keskustassa sitten tarpeeksi? 84 % vastaajista on sitä mieltä, että on. Erästä vastaajaa lainatakseni: ”Naurettavaa vinkua viidentoista parkkiruudun takia.” Salolaiset eivät myöskään usko, että parkkipaikkojen väheneminen vaikuttaisi omaan pysäköintikäyttäytymiseen tai Länsirannan liikkeisiin. Vastaajat joko asioivat muutenkin muualla tai sitten vaan jättävät auton kauemmaksi. Mitä Länsirannan yrityksiin tulee, voisi jopa piristää kaupankäyntiä, kun aluetta kehitettäisiin.

Keväällä oli juttua paikallislehdessä, että paviljonkiravintolan voisi perustaa myös joen toiselle puolelle eli Salon torin kupeeseen. Ajatus ei oikein saa kannatusta: 62 % vastaajista pitää sitä huonona ideana. Vastaajien mielestä tori on oma keskuksensa, siellä on jo tarpeeksi elämää eikä sinne sovi kiinteät rakennukset. Idean puolestapuhujat vastaavasti perustelevat näkemystään sillä, että kaikki olisi lähellä ja torinkin asiakasmäärä voisi kasvaa. Niin ja tietysti ne parkkipaikat Länsirannasta säästyisivät.

Kaiken kaikkiaan tuloksista on tulkittavissa enemmänkin myönteinen ajattelu paviljonkiravintolasta. Toki vastustajiakin edelleen löytyy; ”Ravintolaa ei tarvita jokirantaan.” Kommenteissa oli paljon esitetty toiveita mitä paviljonkiravintolan tulisi – ja mitä sen ei tulisi olla. Mikäli hanke tosiaan etenee seuraavaan pisteeseen, olisi luonnollisesti paikallaan markkinatutkimus asiasta. Kukaanhan ei tiedä, kannattaako tällainen Salossa ja täällä kun tunnetusti heti torpataan kaikenlainen uudistuminen ja kehittäminen. Katsotaan mihin suuntaan tilanne kehittyy. Sitä odotellessa voitte tutustua tulosten yhteenvetoon tästä.

 

 


KUNTAVAALIEHDOKKAAN HALUTAAN KEHITTÄVÄN SALON ELINVOIMAISUUTTA

Q-Tutkimus kysyi salolaisilta nyt niin ajankohtaisista kuntavaaleista. Vastauksia kyselyyn tuli 305, joten tulokset ovat suuntaa antavia eikä niistä voida suoraan päätellä salolaisten äänestyskäyttäytymistä. Kuntavaaleissa äänestäminen tuntuu olevan monelle tärkeä asia. 91 % kyselyyn vastanneista aikoo äänestää ja 6 % ei osannut vastausvaiheessa vielä sanoa.

Salossa tehtiin taannoin päätös osaamiskeskuksen perustamisesta ja siihen liittyvästä suuresta kiinteistökaupasta. Vastahankaa ilmeni tuolloin jo paljon ja kansalaisten mielipiteitä sai lukea runsaasti lehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Kyselyssä tiedusteltiin tämän asian kytköstä omaan äänestyskäyttäytymiseen. Käytännössä asialla viitataan siihen, kun tiedetään ketkä päättäjistä ovat olleet asian kannalla ja ketkä eivät. Nyt vaalien alla päätökset ja niiden takana olleet henkilöt muistetaan. Yllättävää kyllä, 54 % vastaajista on sitä mieltä, että osaamiskeskuksesta tehty myönteinen hankinta- ja perustamispäätös ei vaikuta omaan äänestyskäyttäytymiseen.

Vastaavasti jokin aika sitten paikallisessa mediassa uutisoitiin, kuinka Salo aikoo nostaa luottamushenkilöiden palkkioita reippaasti. Päätöstä ei ole tähän mennessä vielä tehty, mutta vastustusta asia on jo kovasti herättänyt. Kyselyyn vastanneista 58 % ilmoittaa, että tämä asia vaikuttaa omaan äänestyskäyttäytymiseen. Jälleen kerran nimiä on sen verran ollut mediassa esillä, että oma ääni kuntavaaleissa voidaan osoittaa haluttuun suuntaan.

Vastaajia pyydettiin mainitsemaan sellaisia tärkeitä asioita, joita heidän äänestämänsä ehdokkaan tulisi ajaa. Selkeästi eniten esiin tulleita olivat vanhusten, lasten ja nuorten asiat. Myös luonnonsuojelu ja ympäristö saivat kannatusta. Lisäksi työllisyys sekä Salon elinvoimaisuuden kehittäminen olivat näkyvästi vastauksissa esillä. Myös kaikenlaista liikenteen kehittämistä toivotaan. Vastauksissa tulivat ilmi niin julkinen liikenne kuin tieverkoston kunnostaminenkin. Myös paljon esillä olleiden tunnin junan ja Hyperloopin kehitystä tulisi tukea.

Kyselyyn vastanneista suurin osa sijoittui ikäluokkiin 46-65 vuotta.

Tutustu tarkemmin tuloksiin tästä linkistä.

 


PURKUKOHDE VAI MAHDOLLISUUS?

SSO:n vanha viljavarasto Salon keskustassa nostaa tunteet pintaan.

 

Siinä se nököttää. Aivan Salon kaupungin ydinkeskustassa. Maali rapisee, seinät lohkeilee – onko järkeä pelastaa? Pro Viljavarasto ry toteutti yhteistyössä Q-Tutkimuksen kanssa kehittämiskyselyn, jossa haluttiin salolaisten mielipiteet kuuluviin. Kahviloita, myymälöitä vai Hyperloopkapselien laukaisualusta – vai ammutaanko rakennus ikuiselle tielleen kohti avaruutta? Tunteita hanke ainakin kuohuttaa ja vastaajien avointa sanaa ei edes mielikuvitus ole rajoittanut.

Salon vanha maamerkki on saanut armonaikaa vuoden 2016 loppuun saakka. Pro Viljavarasto -yhdistyksen tulisi löytää siihen mennessä uusi käyttötarkoitus – ja ennen kaikkea rahat siihen. Ei ihan mutkaton yhtälö. Jokainen voi mielessään maalailla vaikka minkälaisia ruusunpunaisia kuvitelmia viljavaraston uusiokäytöstä – faktat ovat kuitenkin ikäviä tosiasioita. Vuoden loppu tulee nopeasti ja deadline tikittää. Mitä kohteesta halutaan ja mitä siinä on mahdollista toteuttaa?

Viljavarasto sisältä
Viljavaraston sisätiloissa on potentiaalia.

 

Yhteistyönä toteutettu kysely oli avoinna Internetissä reilut viisi viikkoa ja poiki 407 vastausta. Tällä vastaajamäärällä uskaltaa jo vähän julistaa yleisellä tasolla salolaisten mielipiteitä. Vanhasta viljavarastosta ollaan montaa mieltä. Tottakai soraäänet haluavat myös tulla kuulluiksi. Rakennus purkuun ja äkkiä. Ruma rötiskö pilaa kaupungin keskustan ja siitä pitää päästä äkkiä eroon. Turhaa rahankäyttöä. Oivallista toki tietää näistäkin mielipiteistä, mutta tässä kyselyssä oli ensisijaisena tarkoituksena selvittää uusiokäyttöehdotuksia ja ajatuksia hankkeesta.

Yli puolet kyselyyn vastanneista oli 26-55-vuotiaita työssäkäyviä salolaisia. Rakennuksen uusiokäyttöä ajatellen vastaajille ehdotettiin kahdeksaa eri vaihtoehtoa ja lisäksi sai ehdottaa listalta puuttuvaa. Vastaajat saivat valita korkeintaan neljä vaihtoehtoa. Eniten toivottiin kahviloita ja ravintoloita sekä jonkinlaista myyntitoimintaa. Käytännössä siis pop-up -liikkeitä, pieniä putiikkeja ja salolaisten ikuisuustoive kauppahalli. Se tuli esiin myös avoimissa perusteluissa useaan kertaan. Olisiko Salossa oikeasti kysyntää kauppahallille? Joitakin vuosia sitten asia oli etenemässä puolitosissaan, mutta ei koskaan edennyt loppuun saakka. Mahtaisiko vanha viljavarasto tarjota sopivat puitteet vihdoin ja viimein? Myös yhteisöllinen toiminta saa kannatusta tapahtuma- ja kokoontumistilatarkoituksessa. Mikä ettei – ehkä tässä on juuri se mitä salolaiset tarvitsevat – iso yhteinen olohuone.

Vastaajien omista ehdotuksista kaikki eivät luonnollisestikaan ”kestä päivänvaloa”. Hauska ehdotuksia on toki lukea, mutta ei niistä taida juuri enempään olla. Hyödyllisin lienee ehdotus yhteisestä isosta harrastustilasta, jossa voisi pientä maksua vastaan käydä painamassa vaikka kankaita tai istumassa iltaa neulontakerhon samanhenkisten kanssa. Jo ajatuskin moisesta on itse asiassa melko houkutteleva ja ennen kaikkea hyödyllinen!

Ylin kerros olisi oiva paikka vaikkapa tunnelmalliselle kahvilalle.
Ylin kerros olisi oiva paikka vaikkapa tunnelmalliselle kahvilalle.

 

Minkälaisia ajatuksia hanke sitten herättää? Keskeistä sijaintia, ikuista maamerkkiä ja vaikuttavaa ulkonäköä puolustellaan. Ja nehän ovat juuri vanhan viljavaraston vahvuudet. Sijainti ei voisi parempi olla ja täytyy olla harvinaisen omissa oloissaan elelevä salolainen, jos tämä maamerkki ei ole tuttu. Ulkonäkö on persoonallinen ja jos mielikuvia sisällöstä saisi maalailla niillä ruusunpunaisilla kuvitelmilla, niin konsepti olisi kasassa. Jos nyt oikein viimeisistäkin estoista luovutaan ja kuvitellaan, että vanhan viljavaraston tiloissa olisi juurikin se kauppahalli pienine ihanine myyntiloosseineen. Lisäksi olisi jokin tunnelmallinen kahvila sekä sellaista yhteistä olohuonemaista tilaa – kuulostaa aika kutsuvalta paikalta! Eikä pelkästään se, mitä tämä muodonmuutoksen kokenut tila olisi meille salolaisille – vaan millainen käyntikortti se olisi ja miten Salosta voisi jälleen kirjoittaa jotain positiivista. Paikkaa tultaisiin kauempaakin ihastelemaan ja onhan se hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Lähiruokaa, hyvää palvelua ja ajatonta oleskelua kiitos!

Harmiksemme realiteetit hengittävät niskaan juuri kun vauhtiin päästään. Jollain tavalla kuitenkin uskoa tähän projektiin löytyy. Miten niin emme voisi toteuttaa tätä fantasiaa? Miksi se ei voisi jonain päivänä olla totta? Ei kukaan väitäkään tätä helpoksi poluksi – päinvastoin. Mutta jos tämä polku tallataan nyt kunnialla loppuun, kivet ja kannotkin kääntäen, askeleet todellakin ovat sen arvoisia.

 

 


”SALO TARVITSEE VAHVAN JOHTAJAN”

Enemmistö kyselyyn vastanneista ei kannata Saloon pormestarimallia.

 Q-Tutkimus kysyi salolaisten mielipidettä siitä, tulisiko Salossa ottaa käyttöön pormestarimalli. Paikallinen sanomalehti (Salon Seudun Sanomat 14.3.2016) uutisoi, kuinka enemmistö Salon kaupungin päättäjistä haluaisi tulevaisuudessakin kaupunginjohtajan. Q-Tutkimuksen kyselyyn vastasi 136 salolaista.

Enemmistö vastaajista (54 %) oli sitä mieltä, että Salossa ei kannata ottaa käyttöön pormestarimallia. Kyseinen käytäntöhän tarkoittaisi sitä, että valtuusto valitsee pormestarin keskuudestaan valtuustokaudeksi. Pormestari on vastuussa valtuustolle ja mikäli luottamusta ei ole, voidaan pormestari erottaa yksinkertaisella enemmistöllä. 30 % vastaajista olisi pormestarimallin kannalla. Perusteluiksi onkin annettu juuri määräaikainen virka sekä se, että luottamustehtävästä voidaan erottaa. Loput vastaajista (16 %) ei osannut ottaa kantaa asiaan.

”Kunta tarvitsee johtajan ja keulakuvan.”

Kaupunkien ja kuntien merkitys palveluiden järjestämisessä tulee mahdollisesti pienentymään tulevan sote-uudistuksen myötä. Tämän seurauksena päätösvalta siirtynee osittain maakuntatasolle. Onko siis kaupunkilaisten mielestä jatkossa minkäänlaista tarvetta yksittäiselle johtavalle henkilölle? 60 % vastanneista sanoo, että kyllä. Ilman johtajaa ei ole suunnannäyttäjää ja työyhteisö vaatii johtajan toimiakseen. Sen sijaan 21 % vastaajista oli sitä mieltä, että johtaja on turha henkilö, kaupunginhallitus riittää ja vältetään turhaa rahanmenoa.

Kaupungin johtoon esitettiin useita nimiä, jotka ovatkin suurelle osalle salolaisista jollain tasolla tuttuja. Käytännössä kuitenkin eniten arvostetaan valinnassa seuraavia seikkoja: Salon etua ajava, pätevä, asiansa osaava ja soveltuvin henkilö.

 

Q-Tutkimus koosti tuloksista yhteenvedon, johon voit tutustua tästä.

 


SALON KÄYNTIKORTIN FREESAUS

Q-Tutkimus, Salon Torikeidas ja Salon Torikaffe toteuttivat yhteistyössä Salon toria koskevan kehittämiskyselyn touko-kesäkuussa 2015. Vastaajina ja arvokkaina palautteen antajina toimivat luonnollisestikin salolaiset – 218 vastauksen voimin. Lähtökohtana kyselyssä oli selvittää salolaisten tämänhetkistä tyytyväisyyttä toriin sekä sitä, miten toria voisi kehittää ja markkinoida enemmän. Noin puolet vastaajista edustaa ikäluokkaa 36–55 vuotta, mikä lienee keskimääräinen torin ”käyttäjien” ikähaitari. Reilu kolmasosa vastaajista ilmoittaa asioivansa torilla muutaman kerran viikossa, neljäsosa pari kertaa kuukaudessa. Vastaajista 79 % ilmoittaa olevansa tyytyväisiä Salon toriin tällaisenaan, mutta riittääkö se? Pitäisikö Salon toria aktivoida enemmän ja jos niin miten?

Salolaisten olohuone vajaakäytöllä

Moni vastaajista ehdottaa, että Salon toria pitäisi hyödyntää enemmän – käytännössä siis torin perinteisten aukioloaikojen ulkopuolella. Lisää tapahtumia, musiikkia, kirppiksiä, näytöksiä ja ennen kaikkea kahviloiden aukioloaikojen pidentämistä. Toimintaa kaivattaisiin sunnuntaisin; päivänä jolloin tori on useimmiten kovin hiljainen. Vastaajista hieman alle puolet ilmoittaa käyvänsä torilla sunnuntaisin. Ehkäpä torilla kävisi enemmän porukkaa jos siellä olisi ohjelmaa sunnuntaisin – toisaalta kesäsunnuntait ovat haasteellista aikaa saada jengiä kokoon. Salon torille kaivattaisiin vastaajien mielestä eniten musiikki-, markkina- ja perhetapahtumia. Sunnuntain ohjelmatarjontaa rajoittavat myös muut tekijät; on eri asia harjoittaa myyntitoimintaa kuin laulattaa kansaa.

Muutoin Salon torille voisi tehdä vastaajien ehdotuksista seuraavanlaisia kehitystoimenpiteitä: lisää kukkaistutuksia, kauniimpia roskiksia, lisää penkkejä, olut- ja viiniterassi sekä ilmaiset wc:t.

Käsi ylös kuka haluaa talkoisiin!

Sanoista siis tekoihin. Paljon halutaan, mutta miten on asian laita konkreettisesti? Vastaajilta kysyttiin, voisivatko he olla mukana talkoohengessä, mikäli salolaisten olohuonetta vähän ”rempattaisiin”. Vastaajista 69 % ilmoittaa, etteivät halua tai voi olla mukana: vedotaan kiireisiin, elämäntilanteeseen, satunnaiseen käymiseen, terveydellisiin syihin sekä kiinnostuksen puutteeseen. Loput 31 % olisivat halukkaita olemaan mukana kehitystyössä. Ehdotuksia annettiin aina suunnittelusta, ideoinnista ja markkinointityöstä fyysiseen siivoamiseen ja käytännön tekemiseen. Käytännössähän ensin pitäisi varmasti ideoida ja ehdottaa mitä lähdettäisiin tekemään; sen jälkeen värvätä tekijät.

Viihtyisä ja eläväinen kohtauspaikka

Salon tori saa vastaajilta kehuja: tärkeä keskus Salossa, ajankohtainen, aikaansa seuraava, Salon käyntikortti, ainutlaatuinen sekä mahdollisuuksia täynnä. Miten sitten osaisimme fiksusti kertoa tämän myös muille? Haluammehan, että tori on käymisen arvoinen? Vastaajista vain reilut puolet kokee saavansa riittävästi tietoa Salon torin tapahtumista ja muutoinkin toriin liittyvistä asioista. Jos siis me paikalliset koemme, että tiedotus uupuu, lienee selvää, että asiaan tulisi panostaa markkinoinnillisessa mielessä reilusti enemmän. Vastaajat ehdottavatkin toimenpiteiksi näkyvyyden lisäämistä: sosiaalinen media ja Internet luonnollisesti näyttelevät pääosaa. Myös uutiskirje, mainonta lehdissä sekä erityisesti Salon torin asioihin kohdistuva oma lehti saavat kannatusta. Ei olisi myöskään hullumpi idea alkaa blogata Salon torista ja tuottaa liikkuvaa kuvaa verkkoon. Tienvarsimainontaa, edustusta matkamessuille sekä valmiita matkailupaketteja – miksipäs ei! Salolaisia kohteita voisi yhteismarkkinoida ja saada näin lyötyä monta kärpästä yhdellä iskulla.

Salon torin kehittäminen on monen tekijän summa – kirjaimellisesti. Toiveita voidaan kuunnella, mutta toteuttaminen on sitten toinen juttu. Mitä kannattaa ja saa tehdä? Se on ainakin selvää, että jos mitään ei tehdä, mikään ei myöskään muutu. Pallo on heitetty, kuka ottaa kopin?


SALOSSA HANSKATAAN TÄMÄ HOMMA

Asiakaspalvelu, tuo olennainen osa ostotapahtumaa. Voiko se vaikuttaa ostajan lopulliseen päätöksentekoon? Kyllä muuten voi. Vaikka tuote olisi merkittävästi edullisempi kuin naapuriliikkeessä, voi asiakkaan kohtelu ratkaista valinnan. Taannoin bongasin paikallisesta sosiaalisen median kanavasta kehuryöpyn salolaista asiakaspalvelua kohtaan. Asiakaspalvelun taso oli ihan omissa sfääreissään. Miksi yleensä asiakaspalvelutapahtumasta kerrotaan jälkikäteen vain ne negatiiviset kokemukset? Pitäisi nimenomaan pyrkiä tähän kannustavaan keep on going -meininkiin.

Mistä tunnistaa hyvän asiakaspalvelun?

Itsellenikin on kertynyt omakohtaisia positiivisia kokemuksia salolaisesta asiakaspalvelusta. Ajatellaan nyt vaikkapa liikkeitä, joissa asiakas usein tarvitsee henkilökohtaista neuvontaa. Hyvän ja toimivan asiakaspalvelun tunnistaa lähes saman tien:

  • Sinua palvellaan heti kun astut liikkeeseen.
    • Myyjä osaa tarvittaessa myös antaa sinulle tilaa, jos tulit vain katselemaan.
  • Saat asiantuntevaa palvelua ja sinulle kerrotaan kansankielellä tuotteesta.
    • Myyjä osaa rivien välistä lukea asiakasta.
  • Saat asiallisia vastauksia kysymyksiisi.
    • Myyjä ei pidä sinua tyhmänä kun kysyt, eikä kyseenalaista tai ala väitellä kanssasi.
  • Saat rauhassa miettiä ostopäätöstä ilman painostusta.
    • Myyjä huomioi ja muistaa sinut asiakkaana, huolimatta siitä vaihtoiko raha omistajaa.

Kaupasta ulos astumisen jälkeen punnitaan totuus. Silloin todella tarkastellaan asiakaspalvelun laatua – tuli kaupat tai ei. Mitä asiakas kertoo lähipiirilleen? Lähteekö sosiaalisessa mediassa vyöry liikkeelle – hyvä vai huono?

Kehukaa, kannustakaa ja kiittäkää

Negatiivisen palautteen voima netissä on huomattu. Joskus olisi kiva nähdä, mihin kaikkeen positiivinen palaute voisi samassa mittakaavassa yltää – vai voiko se koskaan saavuttaa vastaavaa? Salossa voisi kuvitella hyvän asiakaspalvelun perustuvan siihen, että täällä on pakko yrittää kahta kovemmin. En kuitenkaan usko, että se pelkästään liittyy siihen. Jos oikein yritän muistella vuosien taakse, aikaa ennen talousahdinkoa, en muista juurikaan kokemiani asiakaspalveluhetkiä. Ja tiedättekö miksi? No koska ihminen yleensä muistaa vain ne negatiiviset asiakaskokemukset. Muilla kaupungeilla olisi tässä asiassa paljon petrattavaa. Keep on going salolainen asiakaspalvelu :).


SALOLAINEN OSTAA SALOSTA

”Mitä täältä ei saa, sitä ei tarvita.” Näin tiivistää eräs kyselyyn vastanneista. Q-Tutkimuksen ja kauppakeskus Plazan yhteistyössä tekemän kyselyn tavoitteena oli selvittää salolaisten joululahjaostamista. Ilahduttavan moni vastaajista – lähes 80 % – aikoo keskittää joululahjojen ostamisen Saloon. Paikallisten yrittäjien tukeminen, ostamisen helppous ja tarjonta ovat perusteluina ostosten keskittämiselle. Jos todella mietitään salolaisesta näkökulmasta niin edellä mainitut perustelut ovat varsin osuvia. Paikallista yrittäjyyttä onkin syytä tukea aina kun mahdollista. Vaikka muutama vastaaja kertoikin lähtevänsä ”suuremmille areenoille” ostoksille niin kyllä Salostakin oikeasti saa kaiken tarvittavan. Jos aiot ostaa ylipäätään joululahjoja niin tee se Salosta ja puhalla yhteen hiileen! 🙂

 

Rahankäyttö viimevuoden luokkaa

Kolmasosa kyselyyn vastanneista aikoo käyttää tänä vuonna joululahjojen ostamiseen rahaa 100-200 euroa. Toinen kolmannes suunnittelee käyttävänsä 200-500 euroa ja loput pienempiä summia tai vastaavasti suurempia. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista aikoo syytää euroja lahjamarkkinoille tänä vuonna saman verran kuin viime vuonnakin – pieni osa vastaajista on kasvattanut ostosbudjettiaan ja loput laittavat euronsa johonkin muualle. Sinänsä positiivisesti yllättävää, että niinkin moni aikoo käyttää samoja summia kuin viime vuonnakin. Verkkokaupatkaan eivät ole enää vieraita; hieman yli puolet vastaajista aikoo shoppailla ostoksensa sieltä. Perusteluiksi annettiin helppous, edullisuus ja valikoima. Varmasti osittain pitää paikkansa, en kiellä. Toisaalta puolensa on silläkin, että fyysisesti kaupasta ostamisen jälkeen tavara on sinulla heti eikä viikon kuluttua. Aika monen mielestä myös tavaroiden hypistely on olennainen osa shoppailua :).

Parasta lahjojen antaminen, pahinta ruuhkat

Vastaajilta kysyttiin myös, mikä joululahjojen ostamisessa on parasta ja pahinta. Parasta ovat lahjojen antamisen ilo, joulumieli ja ostosten suunnittelu. Jotkut jopa tykkäävät paketoida lahjoja – onhan siinäkin tietysti oma tunnelmansa, etenkin kun yrität sulloa sitä epämääräisen muotoista lelua jonkinlaiseen siedettävään kuosiin… Joululahjaostamisessa on myös negatiivisia puolia: ruuhkat, kiire, rahanmeno, etsiminen ja valintojen tekeminen. Totta siis toinenkin puoli. Pääsääntöisesti vastaajat aikovat laittaa lähimmäisilleen paketteihin kirjoja, elokuvia, pelejä ja musiikkia. Myös vaatteet, kosmetiikka, lelut ja elämyslahjat ovat suosittuja. Kotiin, sisustukseen, vapaa-aikaan ja elektroniikkaan panostetaan myös, mutta vähemmissä määrin.

Joulun aikaistuminen ahdistaa

Olette varmaan havainneet, kuinka joulutuotteet ovat esillä kaupoissa jo lokakuussa? Nyt tietysti joulukuun kynnyksellä asiaan on jo turtunut, mutta kun vielä syksyn puolella näkee ensimmäiset suklaakalenterit esillä niin ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Reilu kaksi kolmasosaa vastaajista on samoilla linjoilla. Stressi, ahdistus ja joululaulut ”hengittävät” niskaan liian aikaisin. Kaiholla voidaan muistella aikoja, jolloin joulu alkoi oikeasti joulukuussa. Mainospostin määrä ja tahti kiihtyvät samassa tahdissa kun jouluvalot valtaavat pimeyttä. Nämäkin toki jakavat mielipiteitä ja niin pitää ollakin. Mainospostin tulon voi kieltää ja olla laittamatta jouluvaloja. Jokainen saa luoda sellaisen joulun kuin itse haluaa.

Kyselyyn vastasi 232 salolaista. Vastaajista neljäsosa oli miehiä, loput naisia. Noin puolet vastaajista oli iältään 36-55 -vuotiaita, viideosa 26-35 -vuotiaita, toinen viideosa 56-65 -vuotiaita ja loput alle 18-25 -vuotiaita sekä yli 65-vuotiaita.


MUKAUDU MUKAAN LIIKENTEESEEN

Virta-avain lukkoon, käynnistys ja liikkeelle. Olen lähdössä luovimaan reittini läpi salolaisen liikennekulttuurin, tähtäimessäni perille pääsy vahingoittumattomana. Liikenteessä ajaminen – kuten moni muukin asia elämässä – vaatii joustavuutta. Salossa autolla liikkuminen vaatii erityistä joustavuutta.

Vallitseva teema tuntuu olevan, että säännöt on tehty rikottaviksi. Kun tavoitteesi on ryhmittyä oikeaoppisesti, et voikaan tehdä sitä, koska takana tuleva soveltaa omia sääntöjään. Jalankulkija on ylittämässä tietä ja olet aikeissa antaa tämän mahdollisuuden, mutta viereistä kaistaa joku pyyhältää ohi tuhatta ja sataa – jäät pohtimaan onko jalankulkijan elämän jatko omasta pysähtymisestäsi kiinni. Merkinanto muille kanssaliikkujille ennen auton siirtoa sivusuunnassa – vilkun käyttö siis – olisi myös osoitus joustavasta liikennekäyttäytymisestä. Nämä kolme yleisintä sääntörikkomusta perustuvat omiin kokemuksiini ja havaintoihin.

Välinpitämättömyyttä vai tietämättömyyttä?

Q-Tutkimuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan salolainen liikennekulttuuri on täysin omanlaisensa. Kyselyyn vastasi 403 Salon liikenteessä liikkujaa. Vastaajista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että salolaisessa liikenteessä eniten havaitut rikkomukset johtuvat nimenomaan välinpitämättömyydestä muita kanssaliikkujia kohtaan. Vilkun käyttämättä jättäminen, matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana ilman hands free -laitetta ja nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen – tässä Salon liikenteen eniten havaitut rikkomukset -listan kärkisijat.

Korkeimman sallitun ajonopeuden mukaan ajaminen, se tuntuu olevan joillekin käsittämätön vaatimus. Kun joku ajaa alinopeutta, tulee useasti turhia vaarallisia ohituksia. Vastaavasti näissä ohitustilanteissa hitauteen hermostuneet kuskit painavat menemään kovempaa kuin ohitustilanne vaatisi. Lisäksi lähdetään ohittelemaan paikoissa, joissa näkyvyys on huono tai muuten tilanne riskialtis. Kiukusta puhisten, verenpaine katossa ja hikipisarat otsalla ei jakseta välittää – mikä turvallisuus? Toisaalta jos satasen nopeusalueella joku köröttelee viittäkymppiä, pistää kyllä miettimään mitä löytyy ratin ja penkin välistä. Tätä olen pohtinut erityisesti viime aikoina: miksi silloin ohitetaan kun ajaa sallittua nopeutta? Ei kaikilla voi olla kiire töihin, synnyttämään tai hakemaan lapsi päiväkodista. Autoni mittari näyttää sallittua ajonopeutta ja taustapeilistä näen jonkun hermoheikon roikkuvan melkein takapuskurissa kiinni. Aavistan jo mitä tapahtuu: kun vastaantulevien kaistalla on tyhjä väli, takaa kuuluu hurja kiihdytys ja äkkiä ohi. En hermostu enkä suutu, käsimerkitkin jätän muille. Se miten reagoin, on sarkastinen nauru kun olemme hetken kuluttua vierekkäin punaisissa liikennevaloissa.

Kävelijät turvattomimmassa asemassa

Kyselyyn vastanneista suurin osa on sitä mieltä, että salolaisessa liikenteessä kävelijät ovat heikoilla. Tien ylitys jalan lienee suht turvallista vain liikennevalo-ohjatuissa paikoissa. Toisaalta osansa saavat ”rikkomussyytteistä” myös jalankulkijat: tietä lähdetään ylittämään välittämättä muusta liikenteestä sen enempää. Tällainen jalankulkijoiden minä ensin -asenne ei toimi kuulemma Helsingissä. Termi ”kuulemma” siksi, että tien tällä tavoin ylittäneet eivät ole jääneet henkiin kertoakseen siitä. Urbaani legenda tai ei – jotain poikkeuksellista salolaisessa liikennekäyttäytymisessä kuitenkin on.

Joskus joustavuus liikenteessä menee yli ymmärryksen. Nämä ovat kertoja, kun on liikkeellä jalan ja juuri nopeuteensa kiihdyttänyt tukkirekka päättääkin pysähtyä suojatien eteen antaen tietä. Kädennosto kiitokseksi on vähintä, miten voi reagoida hämmennyksen keskellä. Liikennekäyttäytyminen näyttäisi olevan osiensa summa. Aina löytyy kritisoitavaa, sääntöjä tulkitaan rivien välistä ja äänitorvet soivat. Mukaudu siis rohkeasti mukaan ja ole joustava!

Tutustu tästä liikennekäyttäytymiskyselyn tuloksiin


SALON KAUPUNGIN RUMILUS VAI NÄHTÄVYYKSIEN KERMAA?

SSO:n omistama vanha myllyrakennus herättää tunteita puolesta ja vastaan. Q-Tutkimus kysyi salolaisilta mielipidettä rakennuksen kohtalosta. Kyselyyn tuli vastauksia 154 ja prosentit puolesta ja vastaan olivat melko lähellä toisiaan. Jopa 44 % oli sitä mieltä, että rakennus tulisi kylmästi vaan ”päästää tuskistaan” ja purkaa maan tasalle. Vanhan myllyrakennuksen kohtalo puhuttaa salolaisten parissa aika ajoin. Tullaanko asialle lähivuosinakaan tekemään mitään – se jää nähtäväksi.

Ruma rotisko ja hyödytön turhake. Näillä sanoilla perusteluja purkamisen puolesta ryyditettiin. Vanha myllyrakennus rumentaa kaupungin keskustaa ja antaa suorastaan järkyttävän vaikutelman junalla Saloon saapuville. Purkamista puolustavat haluavat rakennuksen maan tasalle jo pelkästään siitä syystä, että alue on tyhjänäkin kauniimpi katsella.

Arvokas kulttuurihistoriallinen upea rakennus, jolle tulisi ehdottomasti löytää sopivaa uusiokäyttöä. Tätä mieltä ovat purkua vastustavat. Sijainniltaan Salon tärkeä maamerkki tulisi kunnostaa kukoistukseensa ja tilat tulisi hyödyntää mitä moninaisimmilla tavoilla. Säilyttämistä puolustetaan myös sillä, että purkamisesta aiheutuu turhia kustannuksia kaupungille – nyt kun pitäisi muutenkin säästää.

Viihdekeskus, loft-asuntoja vai kauppahalli?

Vanhan myllyrakennuksen uusiokäyttöä rajoittaa ilmeisesti vain mielikuvitus. Uusiokäyttöehdotuksia tuli yli kolmekymmentä ja näistä muutamia mainittakoon hotelli, casino, asuntoja, kauppahalli, kulttuurikeskus, monitoimitila, toimistohuoneita… Keskeinen sijainti mahdollistaisi vaikka minkälaista toimintaa rakennukseen ja sitä monen mielestä kannattaisikin hyödyntää. Vaikka ideoita vastaajilta mukavasti ehdotettiin, ei olisi pahitteeksi joskus kurkata rakennuksen sisällekin. Näin saisimme kokonaisvaltaisesti kuvan siitä, mitä tiloille voisi keksiä.

Tässä vielä muutamia vastaajien kommentteja:

”Rakennus rumentaa Saloa.”

”Ei ole suojelun arvoinen.”

”Legendaarinen rakennus Salolle.”

”Hyvällä paikalla iso talo.”

”Alkaa olla jo vaarallisen rapistuneen näköinen.”

”Komea oman aikansa tärkeä tuotantorakennus.”

”Ehostetaan vanhaa rakennuskantaa, ei tuhota sitä.”


SALOSSA ON POTENTIAALIA

Miksi asut Salossa? Mikä Salossa viehättää? Miksi olet valinnut Salon? Olin taannoin eräissä juhlissa pääkaupunkiseudulla. Skumpan kilistelyn sekä onnittelupuheiden lomassa nämä kysymykset ladattiin eetteriin kohdistaen ne minulle. Yllätyin itsekin siitä, kuinka kiivaasti puolustin Saloa ja kaikkea mitä meillä täällä on. Kaikkihan sen nyt tietää, että paremminkin täällä toki voisi mennä. Kannattaako niihin ajatuksiin kuitenkaan jäädä rypemään – Salossa kun on potentiaalia.

 

Mikä ruuhka ja ihmispaljous?

Juuri sopivan kokoinen kaupunki Turun ja Helsingin välissä. Tässä yksi puolustusargumenttini. Tarvittaessa täältä löytyy paljon ja jos enemmän kaipaa, ne voi hakea edellä mainituista kaupungeista ja palata takaisin. Pienessä kaupungissa on etunsa. Vaikka ”keskenämme” vitsailemmekin ruuhkista, ei niitä todellisuudessa ole. Aika moni on varmasti suuremmissa kaupungeissa jonottanut esimerkiksi Otto-automaateilla useamman minuutin – ellei jopa enemmän. Salossa on harvinaista, että edessäsi on edes yksi ihminen nostamassa rahaa ennen sinua. Liikenneruuhkista voi korkeintaan huumorisävyisesti mainita, mutta ei niitä ole. Autoa ei tarvitse jättää kilometrien päähän kun lähtee asioille. On suorastaan ihme, jollei parkkipaikkaa löydy ns. paraatipaikalta kaupan ovien edestä. Lisäisin vielä, että etäisyydet ”vanhan Salon” alueella ovat minimaaliset eikä ajamiseen paikkojen välillä kulu kuin joitakin minuutteja.

Ihmispaljous saattaa myös ahdistaa joitakin. Salossa et törmää tähän ongelmaan. Kesäiset iltatorit ja muut ”väenpaljoudet” eivät oikeasti ole ryysis. Kaduilla ja kauppakeskuksissa saat kävellä ilman, että joku hengittää niskaan ja ihmisvirta valuu kylki kyljessä yhtenä massana eteenpäin.

Salolaista sisua

Me salolaiset olemme myös hauskalla tavalla omanlaisensa porukka. Me haluamme ottaa kantaa asioihin, joskus hanakastikin. Pääkallopaikkana toimii – mikäs muukaan kuin Salon Seudun Sanomien jokapäiväinen piristysruiskeemme – tekstaripalsta. Mitä olisimmekaan ilman tätä mielipidekanavaa? Pääsääntöisesti tutut aiheet (koiran kakat, renkaiden vaihto, liikennekäyttäytyminen…) pyörivät vuodesta toiseen, mutta se ei haittaa. Ajatusta on jalostettu myös pidemmälle Q-Tutkimuksen toimesta ja toivon mukaan mahdollisimman moni liittyy salolaisten omaan nettipaneeliin – olethan sinä jo mukana?

Salolaisilta löytyy nimenomaan sitä kuuluisaa suomalaista sisua. Siksi me nousemme vielä. Siksi Salossa on hyvä olla ja asua. Siksi olen valinnut Salon.