SALOLAISET SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI PAVILJONKIRAVINTOLAN MAHDOLLISEEN TULOON

”Kuka alun perin on mennyt edes valittamaan parkkipaikkojen vähenemisestä Länsirannassa?” Ja siitä se sitten lähti. Kyseinen anonyymin vastaajan kommentti kiteyttää tämän; asia on saanut todellakin liian suuret mittasuhteet. Saloon mahdollisesti perustettava paviljonkiravintola jakaa kansaa – joskin enemmistö toivottaa tervetulleeksi uuden yrityksen. Pitkin kevättä 2017 on saanut lukea salolaisten kannanottoja asiaan niin lehdestä kuin sosiaalisesta mediastakin. Uuden ravintolan rakentaminen vaatisi arviolta 15 parkkipaikkaa Salon Länsirannasta ja se jos mikä olisi viimeinen niitti. Salolaistenhan pitää saada auto parkkiin liikkeen oven viereen – vai pitääkö? Vanha uskomus ei taida pitää paikkaansa, nimittäin vain 14 % vastaajista pitää sitä tärkeänä.

Q-Tutkimus selvitti kyselyn avulla salolaisten mielipiteitä. 663 vastaajan otoksella voidaan melko vahvasti tehdä johtopäätöksiä – olkoonkin, että tämä kysely ei edusta kaikkia mahdollisia Salossa asuvia henkilöitä (aina joku kritisoi otoksen kokoa) tai kyselyn varsinaista tilaajaa ei ole ilmoitettu (voi niitä hauskoja spekulaatio-ketjuja somessa ”kuka tämänkin on tilannut?”) tai kysymysten asettelu oli väärä (klassikko!) tai jotain muuta (mitä?). Oli miten oli, edellä mainitut nyt vaan kannattaa jättää omaan arvoonsa ja se siitä. Tutkimuksen tilaaja pysyköön salaisuutena. Kaupunkihan lupasi keväällä, että salolaiset saavat syksyllä antaa virallisen mielipiteensä asiaan. Niin varmaan saavatkin, mutta kysytäänkö sitä erikseen?

Salolaisten mielestä keskustassa on riittävästi parkkipaikkoja.

Onko niitä parkkipaikkoja Salon keskustassa sitten tarpeeksi? 84 % vastaajista on sitä mieltä, että on. Erästä vastaajaa lainatakseni: ”Naurettavaa vinkua viidentoista parkkiruudun takia.” Salolaiset eivät myöskään usko, että parkkipaikkojen väheneminen vaikuttaisi omaan pysäköintikäyttäytymiseen tai Länsirannan liikkeisiin. Vastaajat joko asioivat muutenkin muualla tai sitten vaan jättävät auton kauemmaksi. Mitä Länsirannan yrityksiin tulee, voisi jopa piristää kaupankäyntiä, kun aluetta kehitettäisiin.

Keväällä oli juttua paikallislehdessä, että paviljonkiravintolan voisi perustaa myös joen toiselle puolelle eli Salon torin kupeeseen. Ajatus ei oikein saa kannatusta: 62 % vastaajista pitää sitä huonona ideana. Vastaajien mielestä tori on oma keskuksensa, siellä on jo tarpeeksi elämää eikä sinne sovi kiinteät rakennukset. Idean puolestapuhujat vastaavasti perustelevat näkemystään sillä, että kaikki olisi lähellä ja torinkin asiakasmäärä voisi kasvaa. Niin ja tietysti ne parkkipaikat Länsirannasta säästyisivät.

Kaiken kaikkiaan tuloksista on tulkittavissa enemmänkin myönteinen ajattelu paviljonkiravintolasta. Toki vastustajiakin edelleen löytyy; ”Ravintolaa ei tarvita jokirantaan.” Kommenteissa oli paljon esitetty toiveita mitä paviljonkiravintolan tulisi – ja mitä sen ei tulisi olla. Mikäli hanke tosiaan etenee seuraavaan pisteeseen, olisi luonnollisesti paikallaan markkinatutkimus asiasta. Kukaanhan ei tiedä, kannattaako tällainen Salossa ja täällä kun tunnetusti heti torpataan kaikenlainen uudistuminen ja kehittäminen. Katsotaan mihin suuntaan tilanne kehittyy. Sitä odotellessa voitte tutustua tulosten yhteenvetoon tästä.

 

 


SALON KÄYNTIKORTIN FREESAUS

Q-Tutkimus, Salon Torikeidas ja Salon Torikaffe toteuttivat yhteistyössä Salon toria koskevan kehittämiskyselyn touko-kesäkuussa 2015. Vastaajina ja arvokkaina palautteen antajina toimivat luonnollisestikin salolaiset – 218 vastauksen voimin. Lähtökohtana kyselyssä oli selvittää salolaisten tämänhetkistä tyytyväisyyttä toriin sekä sitä, miten toria voisi kehittää ja markkinoida enemmän. Noin puolet vastaajista edustaa ikäluokkaa 36–55 vuotta, mikä lienee keskimääräinen torin ”käyttäjien” ikähaitari. Reilu kolmasosa vastaajista ilmoittaa asioivansa torilla muutaman kerran viikossa, neljäsosa pari kertaa kuukaudessa. Vastaajista 79 % ilmoittaa olevansa tyytyväisiä Salon toriin tällaisenaan, mutta riittääkö se? Pitäisikö Salon toria aktivoida enemmän ja jos niin miten?

Salolaisten olohuone vajaakäytöllä

Moni vastaajista ehdottaa, että Salon toria pitäisi hyödyntää enemmän – käytännössä siis torin perinteisten aukioloaikojen ulkopuolella. Lisää tapahtumia, musiikkia, kirppiksiä, näytöksiä ja ennen kaikkea kahviloiden aukioloaikojen pidentämistä. Toimintaa kaivattaisiin sunnuntaisin; päivänä jolloin tori on useimmiten kovin hiljainen. Vastaajista hieman alle puolet ilmoittaa käyvänsä torilla sunnuntaisin. Ehkäpä torilla kävisi enemmän porukkaa jos siellä olisi ohjelmaa sunnuntaisin – toisaalta kesäsunnuntait ovat haasteellista aikaa saada jengiä kokoon. Salon torille kaivattaisiin vastaajien mielestä eniten musiikki-, markkina- ja perhetapahtumia. Sunnuntain ohjelmatarjontaa rajoittavat myös muut tekijät; on eri asia harjoittaa myyntitoimintaa kuin laulattaa kansaa.

Muutoin Salon torille voisi tehdä vastaajien ehdotuksista seuraavanlaisia kehitystoimenpiteitä: lisää kukkaistutuksia, kauniimpia roskiksia, lisää penkkejä, olut- ja viiniterassi sekä ilmaiset wc:t.

Käsi ylös kuka haluaa talkoisiin!

Sanoista siis tekoihin. Paljon halutaan, mutta miten on asian laita konkreettisesti? Vastaajilta kysyttiin, voisivatko he olla mukana talkoohengessä, mikäli salolaisten olohuonetta vähän ”rempattaisiin”. Vastaajista 69 % ilmoittaa, etteivät halua tai voi olla mukana: vedotaan kiireisiin, elämäntilanteeseen, satunnaiseen käymiseen, terveydellisiin syihin sekä kiinnostuksen puutteeseen. Loput 31 % olisivat halukkaita olemaan mukana kehitystyössä. Ehdotuksia annettiin aina suunnittelusta, ideoinnista ja markkinointityöstä fyysiseen siivoamiseen ja käytännön tekemiseen. Käytännössähän ensin pitäisi varmasti ideoida ja ehdottaa mitä lähdettäisiin tekemään; sen jälkeen värvätä tekijät.

Viihtyisä ja eläväinen kohtauspaikka

Salon tori saa vastaajilta kehuja: tärkeä keskus Salossa, ajankohtainen, aikaansa seuraava, Salon käyntikortti, ainutlaatuinen sekä mahdollisuuksia täynnä. Miten sitten osaisimme fiksusti kertoa tämän myös muille? Haluammehan, että tori on käymisen arvoinen? Vastaajista vain reilut puolet kokee saavansa riittävästi tietoa Salon torin tapahtumista ja muutoinkin toriin liittyvistä asioista. Jos siis me paikalliset koemme, että tiedotus uupuu, lienee selvää, että asiaan tulisi panostaa markkinoinnillisessa mielessä reilusti enemmän. Vastaajat ehdottavatkin toimenpiteiksi näkyvyyden lisäämistä: sosiaalinen media ja Internet luonnollisesti näyttelevät pääosaa. Myös uutiskirje, mainonta lehdissä sekä erityisesti Salon torin asioihin kohdistuva oma lehti saavat kannatusta. Ei olisi myöskään hullumpi idea alkaa blogata Salon torista ja tuottaa liikkuvaa kuvaa verkkoon. Tienvarsimainontaa, edustusta matkamessuille sekä valmiita matkailupaketteja – miksipäs ei! Salolaisia kohteita voisi yhteismarkkinoida ja saada näin lyötyä monta kärpästä yhdellä iskulla.

Salon torin kehittäminen on monen tekijän summa – kirjaimellisesti. Toiveita voidaan kuunnella, mutta toteuttaminen on sitten toinen juttu. Mitä kannattaa ja saa tehdä? Se on ainakin selvää, että jos mitään ei tehdä, mikään ei myöskään muutu. Pallo on heitetty, kuka ottaa kopin?