OLLAAN SOSIAALISIA YKSIN (YHDESSÄ)

Jännä ilmiö tuo sosiaalinen media. Se yhdistää ihmiset – ja samalla erottaa. Voidaan siis olla sosiaalisia yksin, mutta kuitenkin yhdessä. Jokainen tahollaan kera älypuhelimen tai muun päätelaitteen on osa suurempaa kokonaisuutta – ja samalla kuitenkin yksin. Onko tässä siis kyse yksin olemisesta vai yhdessä olemisesta? Tai kuten joku siellä nyt saattaa ajatella: ketä kiinnostaa?

Ei siis syvennytä sen tarkemmin yksin tai yhdessä olemisen merkitykseen. Sosiaalinen media on levinnyt viimeisen vuoden aikana räjähdysmäisesti. Some on toki ollut olemassa jo jonkin aikaa, mutta nyt se on tullut suorastaan käsin kosketeltavaksi. Televisiomaailma on ottanut homman hyvin haltuun. Samalla kun katsotaan jotain sykähdyttävää ohjelmaa, voidaan heittää erilaisia kommentteja ilmoille yhteisöpalveluissa – parhaassa tapauksessa se oma mielipide koreilee hetken kuluttua omalla tv-ruudulla!

 

Älylaitteet laulavat ruokapöydässäkin

Millainen tapahtuma mahtaa tänä päivänä olla tyypillinen perheillallinen? Ainakin ennen vanhaan istuttiin pöydän äärellä, syötiin ja juteltiin toisten kanssa kasvokkain. Tänä päivänä sitäkään ei taida kukaan juuri kummeksua, että saman pöydän ääressä istuvat perheenjäsenet vaikkapa viestittelevät älylaitteillaan – toisilleen. Tilanne, joka ennen oli perheen yhteinen aika, on nyt sosiaalisen median yhteinen aika. Twiitit sinkoilevat ja siinä ohessa lapataan ruokaa suuhun – kukaan ei puhu suoraan kenellekään. Erään tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset paheksuvat tällaista käytöstä, mutta silti käyttäytyvät niin. On se vaan ristiriitaista.

Taannoin älylaitteiden käyttö kyseenalaistettiin myös kansanedustajien keskuudessa. Tuomio asiasta tuntui jakautuvan kahtia: älylaite tulisi pitää piilossa kokonaan istuntojen aikana tai sitten sitä pitäisi opetella käyttämään sivistyneesti – eli huomaamattomasti. Tämän tutkimuksen tuloksiin voit tutustua tarkemmin tästä.

Hurja visio tulevaisuudesta

Millaiseksi tämä maailma vielä muuttuukaan somen myötä vai eletäänkö parhaillaan näiden yhteisöllisten palveluiden huippuaikaa? Itse luulen, että jatkoa on vielä luvassa. Ja vieläpä sellaista jatkoa, että meidät ihmiset todella osallistetaan ”kaikkeen” mukaan toden teolla. Veikkaan, että joskus tulevaisuudessa homma menee näin: kotisohvalla jotkut kakkulat päähän, ja pim: olet mukana tv-ohjelmassa. Jokin tuossa kiehtoo, jokin pelottaa. Aika näyttää, viekö voiton uteliaisuus vai pelko.


LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS SOMESTA!

Sosiaalinen media – some siis – on tänä päivänä myös yrityksen markkinoinnin kulmakivi. Enää ei riitä, että yrityksellä on verkkosivut. Millaistakohan yrityksen pyörittäminen oli aikaa ennen tietoteknistä ajanlaskua? Riitti varmaan, kun oli puhelinnumero. Loput hoituivat puskaradion kautta ja kenties perinteisellä lehtimainonnalla (jos sellaiseen oli silloinkaan varaa). Nykyään lähtökohta on verkkosivut. Lisäksi tulee olla mielellään Facebookissa, LinkedInissä eikä se Twitterkään ehkä hullumpi ole. Itse liityin tähän joukkoon viikko sitten. Tosin en sanoisi olevani koukussa (ainakaan vielä), viimeksi kävin kurkkaamassa julkkisten edesottamuksia pari päivää sitten. Jos miettii tätä yhtä nimeltä mainitsematonta ”joka paikan toimittajaa”, niin kerkiääkö hän oikeasti elämässään muuta tehdä kuin twiittailla? Missä välissä hän kerkiää tehdä ne asiat, joista twiittaa? No, kukin tyylillään.

 

Somessa on kaikki

Mitä sitten yritys hyötyy olemalla näissä sosiaalisissa medioissa? Näkyvyys, verkostojen kasvu, potentiaaliset asiakkaat löytävät helpommin… Periaatteessa samasta markkinointitoimenpiteistä on kyse kuin ennenkin. Kyse on vain laajemmasta kokonaisuudesta. Ja ainakin tänä päivänä, kun ”kaikki” ovat somessa. Täytyy tähän väliin todeta, että on omalla tavallaan hatunnoston arvoista, jos on pystynyt välttämään liittymisen mihinkään edellä mainituista. Ilmankin kyllä tulee toimeen. Omalla kohdalla perustelen asiaa yrityksen markkinoinnin kannalta. Omia asioitani en juuri mihinkään päivittele. Kerran vuodessa kiitän syntymäpäiväonnitteluista Facebookissa.

No mitä sitten yritys tekee sen jälkeen kun on mukana somessa? Sinne olisi fiksua myös tuottaa jotain, minkä takia ihmiset seuraisivat yritystä, sen toimintaa, tuotteita ja palveluita. Helpointa on tietysti, jos yritys myy kuluttajille fyysisiä tuotteita tai palveluita. Sitten ollaan me, jotka myyvät toisille yrityksille, yhdistyksille ja yhteisöille palveluita. Mitä me haluamme jakaa muiden somelaisten kesken? Mitä meidän kannattaa jakaa muiden somelaisten kesken? Tähän asiaan saa muuten ottaa myös kantaa, kysymys oli kerrankin kysymys :).

Käskytä, mutta kohtuudella

Monessa yhteydessä olen lukenut, että somessa mukana oleminen on pitkän aikavälin prosessi. Jos tänään liität mukaan tuoreimman blogitekstisi, ei kannata olettaa, että heti tapahtuisi jotain suurta ja merkittävää – ellet sitten bloggaa jostain todella mielipiteitä herättävästä aiheesta. Niin ja tässähän on omat riskinsä myös; voit toki saada paljon lukijoita ja seuraajia, mutta yritys voi myös saada vihamiehiä. Tulevatko nämä kompensoimaan toisiaan missään vaiheessa? En tiedä, kun en ole uskaltanut ottaa (vielä?) sitä riskiä.

Yksi asia vielä, nimittäin tarpeeksi vetävä otsikko. Niin typerältä kuin kuulostaakin, homma saattaa kaatua pelkkään otsikkoon. Jos se on mitätön, massaan hukkuvaa tusinahöttöä, kuka haluaa avata koko tekstiä? Otsikon pitäisi toisaalta kertoa tulevan tekstin sisällöstä, mutta ei liikaa. Käskyttämisen on todettu toimivan, mutta liika siinäkin on liikaa. Kultaisen keskitien löytäminen tässäkin on oikeasti se, mitä kannattaa tavoitella – sillä siis liikkeelle!