Q-Tutkimus

Virta-avain lukkoon, käynnistys ja liikkeelle. Olen lähdössä luovimaan reittini läpi salolaisen liikennekulttuurin, tähtäimessäni perille pääsy vahingoittumattomana. Liikenteessä ajaminen – kuten moni muukin asia elämässä – vaatii joustavuutta. Salossa autolla liikkuminen vaatii erityistä joustavuutta.

Vallitseva teema tuntuu olevan, että säännöt on tehty rikottaviksi. Kun tavoitteesi on ryhmittyä oikeaoppisesti, et voikaan tehdä sitä, koska takana tuleva soveltaa omia sääntöjään. Jalankulkija on ylittämässä tietä ja olet aikeissa antaa tämän mahdollisuuden, mutta viereistä kaistaa joku pyyhältää ohi tuhatta ja sataa – jäät pohtimaan onko jalankulkijan elämän jatko omasta pysähtymisestäsi kiinni. Merkinanto muille kanssaliikkujille ennen auton siirtoa sivusuunnassa – vilkun käyttö siis – olisi myös osoitus joustavasta liikennekäyttäytymisestä. Nämä kolme yleisintä sääntörikkomusta perustuvat omiin kokemuksiini ja havaintoihin.

Välinpitämättömyyttä vai tietämättömyyttä?

Q-Tutkimuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan salolainen liikennekulttuuri on täysin omanlaisensa. Kyselyyn vastasi 403 Salon liikenteessä liikkujaa. Vastaajista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että salolaisessa liikenteessä eniten havaitut rikkomukset johtuvat nimenomaan välinpitämättömyydestä muita kanssaliikkujia kohtaan. Vilkun käyttämättä jättäminen, matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana ilman hands free -laitetta ja nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen – tässä Salon liikenteen eniten havaitut rikkomukset -listan kärkisijat.

Korkeimman sallitun ajonopeuden mukaan ajaminen, se tuntuu olevan joillekin käsittämätön vaatimus. Kun joku ajaa alinopeutta, tulee useasti turhia vaarallisia ohituksia. Vastaavasti näissä ohitustilanteissa hitauteen hermostuneet kuskit painavat menemään kovempaa kuin ohitustilanne vaatisi. Lisäksi lähdetään ohittelemaan paikoissa, joissa näkyvyys on huono tai muuten tilanne riskialtis. Kiukusta puhisten, verenpaine katossa ja hikipisarat otsalla ei jakseta välittää – mikä turvallisuus? Toisaalta jos satasen nopeusalueella joku köröttelee viittäkymppiä, pistää kyllä miettimään mitä löytyy ratin ja penkin välistä. Tätä olen pohtinut erityisesti viime aikoina: miksi silloin ohitetaan kun ajaa sallittua nopeutta? Ei kaikilla voi olla kiire töihin, synnyttämään tai hakemaan lapsi päiväkodista. Autoni mittari näyttää sallittua ajonopeutta ja taustapeilistä näen jonkun hermoheikon roikkuvan melkein takapuskurissa kiinni. Aavistan jo mitä tapahtuu: kun vastaantulevien kaistalla on tyhjä väli, takaa kuuluu hurja kiihdytys ja äkkiä ohi. En hermostu enkä suutu, käsimerkitkin jätän muille. Se miten reagoin, on sarkastinen nauru kun olemme hetken kuluttua vierekkäin punaisissa liikennevaloissa.

Kävelijät turvattomimmassa asemassa

Kyselyyn vastanneista suurin osa on sitä mieltä, että salolaisessa liikenteessä kävelijät ovat heikoilla. Tien ylitys jalan lienee suht turvallista vain liikennevalo-ohjatuissa paikoissa. Toisaalta osansa saavat ”rikkomussyytteistä” myös jalankulkijat: tietä lähdetään ylittämään välittämättä muusta liikenteestä sen enempää. Tällainen jalankulkijoiden minä ensin -asenne ei toimi kuulemma Helsingissä. Termi ”kuulemma” siksi, että tien tällä tavoin ylittäneet eivät ole jääneet henkiin kertoakseen siitä. Urbaani legenda tai ei – jotain poikkeuksellista salolaisessa liikennekäyttäytymisessä kuitenkin on.

Joskus joustavuus liikenteessä menee yli ymmärryksen. Nämä ovat kertoja, kun on liikkeellä jalan ja juuri nopeuteensa kiihdyttänyt tukkirekka päättääkin pysähtyä suojatien eteen antaen tietä. Kädennosto kiitokseksi on vähintä, miten voi reagoida hämmennyksen keskellä. Liikennekäyttäytyminen näyttäisi olevan osiensa summa. Aina löytyy kritisoitavaa, sääntöjä tulkitaan rivien välistä ja äänitorvet soivat. Mukaudu siis rohkeasti mukaan ja ole joustava!

Tutustu tästä liikennekäyttäytymiskyselyn tuloksiin