Q-Tutkimus

Mikä elämäntilanne on koskettanut suurinta osaa meistä jossain vaiheessa? Opiskelijaelämä on ikimuistoista aikaa, monessakin mielessä. Kenellä sitten ensisijaisesti köyhäilyn ja kenellä hauskanpidon vuoksi – mene ja tiedä.

Q-Tutkimus kysyi päätoimisesti korkeakoulussa opiskelevilta opiskelijoilta toimeentulosta ja rahankäytöstä. Vastauksia tuli yhteensä 1042. Kysely toteutettiin Internetissä aikavälillä 14.11.2017-21.1.2018.

Mistä se raha tulee?

Mistä opiskelijat sitten pääsääntöisesti saavat rahaa? Kansaneläkelaitoksen (Kela) opintotuki on pääasiassa tärkein tulonlähde, mutta työskenteleminen opintojen ohessa lukuvuoden aikana on monelle arkipäivää. Vastaajista lähes puolet ilmoittaa tekevänsä töitä. Keskiarvotienesti kuukaudessa liikkuu reilussa kuudessasadassa eurossa. Haarukka on laaja, aina kympeistä muutamaan tuhanteen euroon. Jälkimmäisen kohdalla hieman pakostikin miettii mitäköhän lisätienestihommaa kyseiset opiskelijat tekevät? Sitä kyselyssä ei kuitenkaan kysytty eikä se ole tulosten kannalta olennaista.

Opintolainaa ilmoittaa nostavansa hieman yli puolet vastaajista. Keskiarvo nostetulle opintolainalle pyörii reilussa seitsemässätuhannessa eurossa. Vastaavasti tässäkin liikutaan laajalla skaalalla aina satasista kymmeniin tuhansiin euroihin.

Hieman yli puolet vastaajista ilmoittaa saavansa tuloja myös muualta, kun huomioon ei oteta Kelan opintotukea tai palkkatyöstä saatavaa tuloa. Suurimmat yksittäiset tulot saadaan vanhemmilta tai sukulaisilta. Kesätöissä ansaitut säästöt hyödynnetään pitkin lukuvuotta, samoin puolison tulot. Toimeentulotuki, stipendi sekä asuntosijoittaminen esiintyivät myös vastausten joukossa.

Mihin rahat kuluvat?

Opiskelijat ilmoittavat olevansa keskimäärin melko tyytyväisiä omaan tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseensa. Vastauksista käy ilmi, että kuukausitasolla rahaa on käytettävissä kaiken kaikkiaan keskimäärin lähes 900 euroa. Tietysti on olemassa jälleen ääripäitä eli tuhansista tullaan alaspäin aina satasiin ja kymppeihin saakka. Vaikka rahaa olisikin käytössä, sitä myös kuluu.

Asuminen ja ruoka nakertavat menoihin suuren loven. Opiskelija kuluttaa keskimäärin noin 200 euroa ruokaan kuukaudessa. Asumiseen saa uppoamaan nelisensataa euroa. Kulkeminen ja muut menoerät jakavat tasaisen kolmannen sijan. Muita menokohteita ei pyydetty erottelemaan sen tarkemmin. Keskimäärin opiskelijat eivät kuluta järisyttäviä summia viihteelliseen vapaa-aikaan, joskin se muodostaa omanlaisensa menoerän edellä mainittujen jälkeen. Rahantulon ja -menon seurauksena noin kolmasosa opiskelijoista saa laitettua säästöön jokusen roposen. Loppujen lopuksi oma rahankäyttö huolettaa vain neljäsosaa vastaajista.

Kelasta ollaan montaa mieltä

Kelan opintotukijärjestelmä saa harvoin kehuja. Vastaajista kolmannes on kuitenkin tyytyväisiä, mutta toki systeemiä halutaan myös kehittää. Tulorajaa tulisi nostaa, tai jopa poistaa kokonaan. Tuen määrän korottaminen on ikuisuuskysymys – mikä toisaalta olisi riittävä korotus kenellekin? Useat vastaajat kritisoivat sitä, kuinka opiskelu on käytännössä pakko rahoittaa lainarahalla. Täten opintolainapainotteisuutta tulisi vähentää. Laina on kuitenkin aina maksettava takaisin ja se voi monelle olla ”kova hinta” heti valmistuttua, kun pitäisi päästä työelämään tienaamaan. Laina aiheuttaa paineita ja stressiä, samoin toisaalta työssä käyminen opintojen ohessa. Jääkö aikaa mihinkään muuhun? Entä opiskelijan hyvinvointi ja jaksaminen? Joku vastasikin osuvasti, että opiskelija ei voi elää rentoa elämää ja opiskella päätoimisesti.

Vastaajat kokevat rahankäytön budjetoinnin olevan suurimpia haasteita. Pakolliset menot syövät enemmän euroja kuin niitä ehtii tulla. Kesätöistä paitsi jääminen saattaa aiheuttaa pidemmän tähtäimen hankaluuksia koskien seuraavaa lukuvuotta; mistä raha elämiseen? Yllättävät menot sorruttavat pakan ja se vaikuttaa omalta osaltaan taas erilaisiin asioihin. Moni kokee, että opiskelusta rangaistaan – itsensä kehittämistä ei tueta rahallisesti tarpeeksi. Voiko tilanne oikeasti olla niinkin absurdi, että työttömänä olo kannattaa rahallisesti enemmän kuin opiskelu?

Tutustu tarkemmin tutkimuksen tuloksiin klikkaamalla linkkiä: Yhteenveto tutkimuksen tuloksista