KUNTAVAALIEHDOKKAAN HALUTAAN KEHITTÄVÄN SALON ELINVOIMAISUUTTA

Q-Tutkimus kysyi salolaisilta nyt niin ajankohtaisista kuntavaaleista. Vastauksia kyselyyn tuli 305, joten tulokset ovat suuntaa antavia eikä niistä voida suoraan päätellä salolaisten äänestyskäyttäytymistä. Kuntavaaleissa äänestäminen tuntuu olevan monelle tärkeä asia. 91 % kyselyyn vastanneista aikoo äänestää ja 6 % ei osannut vastausvaiheessa vielä sanoa.

Salossa tehtiin taannoin päätös osaamiskeskuksen perustamisesta ja siihen liittyvästä suuresta kiinteistökaupasta. Vastahankaa ilmeni tuolloin jo paljon ja kansalaisten mielipiteitä sai lukea runsaasti lehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Kyselyssä tiedusteltiin tämän asian kytköstä omaan äänestyskäyttäytymiseen. Käytännössä asialla viitataan siihen, kun tiedetään ketkä päättäjistä ovat olleet asian kannalla ja ketkä eivät. Nyt vaalien alla päätökset ja niiden takana olleet henkilöt muistetaan. Yllättävää kyllä, 54 % vastaajista on sitä mieltä, että osaamiskeskuksesta tehty myönteinen hankinta- ja perustamispäätös ei vaikuta omaan äänestyskäyttäytymiseen.

Vastaavasti jokin aika sitten paikallisessa mediassa uutisoitiin, kuinka Salo aikoo nostaa luottamushenkilöiden palkkioita reippaasti. Päätöstä ei ole tähän mennessä vielä tehty, mutta vastustusta asia on jo kovasti herättänyt. Kyselyyn vastanneista 58 % ilmoittaa, että tämä asia vaikuttaa omaan äänestyskäyttäytymiseen. Jälleen kerran nimiä on sen verran ollut mediassa esillä, että oma ääni kuntavaaleissa voidaan osoittaa haluttuun suuntaan.

Vastaajia pyydettiin mainitsemaan sellaisia tärkeitä asioita, joita heidän äänestämänsä ehdokkaan tulisi ajaa. Selkeästi eniten esiin tulleita olivat vanhusten, lasten ja nuorten asiat. Myös luonnonsuojelu ja ympäristö saivat kannatusta. Lisäksi työllisyys sekä Salon elinvoimaisuuden kehittäminen olivat näkyvästi vastauksissa esillä. Myös kaikenlaista liikenteen kehittämistä toivotaan. Vastauksissa tulivat ilmi niin julkinen liikenne kuin tieverkoston kunnostaminenkin. Myös paljon esillä olleiden tunnin junan ja Hyperloopin kehitystä tulisi tukea.

Kyselyyn vastanneista suurin osa sijoittui ikäluokkiin 46-65 vuotta.

Tutustu tarkemmin tuloksiin tästä linkistä.

 


PURKUKOHDE VAI MAHDOLLISUUS?

SSO:n vanha viljavarasto Salon keskustassa nostaa tunteet pintaan.

 

Siinä se nököttää. Aivan Salon kaupungin ydinkeskustassa. Maali rapisee, seinät lohkeilee – onko järkeä pelastaa? Pro Viljavarasto ry toteutti yhteistyössä Q-Tutkimuksen kanssa kehittämiskyselyn, jossa haluttiin salolaisten mielipiteet kuuluviin. Kahviloita, myymälöitä vai Hyperloopkapselien laukaisualusta – vai ammutaanko rakennus ikuiselle tielleen kohti avaruutta? Tunteita hanke ainakin kuohuttaa ja vastaajien avointa sanaa ei edes mielikuvitus ole rajoittanut.

Salon vanha maamerkki on saanut armonaikaa vuoden 2016 loppuun saakka. Pro Viljavarasto -yhdistyksen tulisi löytää siihen mennessä uusi käyttötarkoitus – ja ennen kaikkea rahat siihen. Ei ihan mutkaton yhtälö. Jokainen voi mielessään maalailla vaikka minkälaisia ruusunpunaisia kuvitelmia viljavaraston uusiokäytöstä – faktat ovat kuitenkin ikäviä tosiasioita. Vuoden loppu tulee nopeasti ja deadline tikittää. Mitä kohteesta halutaan ja mitä siinä on mahdollista toteuttaa?

Viljavarasto sisältä
Viljavaraston sisätiloissa on potentiaalia.

 

Yhteistyönä toteutettu kysely oli avoinna Internetissä reilut viisi viikkoa ja poiki 407 vastausta. Tällä vastaajamäärällä uskaltaa jo vähän julistaa yleisellä tasolla salolaisten mielipiteitä. Vanhasta viljavarastosta ollaan montaa mieltä. Tottakai soraäänet haluavat myös tulla kuulluiksi. Rakennus purkuun ja äkkiä. Ruma rötiskö pilaa kaupungin keskustan ja siitä pitää päästä äkkiä eroon. Turhaa rahankäyttöä. Oivallista toki tietää näistäkin mielipiteistä, mutta tässä kyselyssä oli ensisijaisena tarkoituksena selvittää uusiokäyttöehdotuksia ja ajatuksia hankkeesta.

Yli puolet kyselyyn vastanneista oli 26-55-vuotiaita työssäkäyviä salolaisia. Rakennuksen uusiokäyttöä ajatellen vastaajille ehdotettiin kahdeksaa eri vaihtoehtoa ja lisäksi sai ehdottaa listalta puuttuvaa. Vastaajat saivat valita korkeintaan neljä vaihtoehtoa. Eniten toivottiin kahviloita ja ravintoloita sekä jonkinlaista myyntitoimintaa. Käytännössä siis pop-up -liikkeitä, pieniä putiikkeja ja salolaisten ikuisuustoive kauppahalli. Se tuli esiin myös avoimissa perusteluissa useaan kertaan. Olisiko Salossa oikeasti kysyntää kauppahallille? Joitakin vuosia sitten asia oli etenemässä puolitosissaan, mutta ei koskaan edennyt loppuun saakka. Mahtaisiko vanha viljavarasto tarjota sopivat puitteet vihdoin ja viimein? Myös yhteisöllinen toiminta saa kannatusta tapahtuma- ja kokoontumistilatarkoituksessa. Mikä ettei – ehkä tässä on juuri se mitä salolaiset tarvitsevat – iso yhteinen olohuone.

Vastaajien omista ehdotuksista kaikki eivät luonnollisestikaan ”kestä päivänvaloa”. Hauska ehdotuksia on toki lukea, mutta ei niistä taida juuri enempään olla. Hyödyllisin lienee ehdotus yhteisestä isosta harrastustilasta, jossa voisi pientä maksua vastaan käydä painamassa vaikka kankaita tai istumassa iltaa neulontakerhon samanhenkisten kanssa. Jo ajatuskin moisesta on itse asiassa melko houkutteleva ja ennen kaikkea hyödyllinen!

Ylin kerros olisi oiva paikka vaikkapa tunnelmalliselle kahvilalle.
Ylin kerros olisi oiva paikka vaikkapa tunnelmalliselle kahvilalle.

 

Minkälaisia ajatuksia hanke sitten herättää? Keskeistä sijaintia, ikuista maamerkkiä ja vaikuttavaa ulkonäköä puolustellaan. Ja nehän ovat juuri vanhan viljavaraston vahvuudet. Sijainti ei voisi parempi olla ja täytyy olla harvinaisen omissa oloissaan elelevä salolainen, jos tämä maamerkki ei ole tuttu. Ulkonäkö on persoonallinen ja jos mielikuvia sisällöstä saisi maalailla niillä ruusunpunaisilla kuvitelmilla, niin konsepti olisi kasassa. Jos nyt oikein viimeisistäkin estoista luovutaan ja kuvitellaan, että vanhan viljavaraston tiloissa olisi juurikin se kauppahalli pienine ihanine myyntiloosseineen. Lisäksi olisi jokin tunnelmallinen kahvila sekä sellaista yhteistä olohuonemaista tilaa – kuulostaa aika kutsuvalta paikalta! Eikä pelkästään se, mitä tämä muodonmuutoksen kokenut tila olisi meille salolaisille – vaan millainen käyntikortti se olisi ja miten Salosta voisi jälleen kirjoittaa jotain positiivista. Paikkaa tultaisiin kauempaakin ihastelemaan ja onhan se hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Lähiruokaa, hyvää palvelua ja ajatonta oleskelua kiitos!

Harmiksemme realiteetit hengittävät niskaan juuri kun vauhtiin päästään. Jollain tavalla kuitenkin uskoa tähän projektiin löytyy. Miten niin emme voisi toteuttaa tätä fantasiaa? Miksi se ei voisi jonain päivänä olla totta? Ei kukaan väitäkään tätä helpoksi poluksi – päinvastoin. Mutta jos tämä polku tallataan nyt kunnialla loppuun, kivet ja kannotkin kääntäen, askeleet todellakin ovat sen arvoisia.

 

 


”SALO TARVITSEE VAHVAN JOHTAJAN”

Enemmistö kyselyyn vastanneista ei kannata Saloon pormestarimallia.

 Q-Tutkimus kysyi salolaisten mielipidettä siitä, tulisiko Salossa ottaa käyttöön pormestarimalli. Paikallinen sanomalehti (Salon Seudun Sanomat 14.3.2016) uutisoi, kuinka enemmistö Salon kaupungin päättäjistä haluaisi tulevaisuudessakin kaupunginjohtajan. Q-Tutkimuksen kyselyyn vastasi 136 salolaista.

Enemmistö vastaajista (54 %) oli sitä mieltä, että Salossa ei kannata ottaa käyttöön pormestarimallia. Kyseinen käytäntöhän tarkoittaisi sitä, että valtuusto valitsee pormestarin keskuudestaan valtuustokaudeksi. Pormestari on vastuussa valtuustolle ja mikäli luottamusta ei ole, voidaan pormestari erottaa yksinkertaisella enemmistöllä. 30 % vastaajista olisi pormestarimallin kannalla. Perusteluiksi onkin annettu juuri määräaikainen virka sekä se, että luottamustehtävästä voidaan erottaa. Loput vastaajista (16 %) ei osannut ottaa kantaa asiaan.

”Kunta tarvitsee johtajan ja keulakuvan.”

Kaupunkien ja kuntien merkitys palveluiden järjestämisessä tulee mahdollisesti pienentymään tulevan sote-uudistuksen myötä. Tämän seurauksena päätösvalta siirtynee osittain maakuntatasolle. Onko siis kaupunkilaisten mielestä jatkossa minkäänlaista tarvetta yksittäiselle johtavalle henkilölle? 60 % vastanneista sanoo, että kyllä. Ilman johtajaa ei ole suunnannäyttäjää ja työyhteisö vaatii johtajan toimiakseen. Sen sijaan 21 % vastaajista oli sitä mieltä, että johtaja on turha henkilö, kaupunginhallitus riittää ja vältetään turhaa rahanmenoa.

Kaupungin johtoon esitettiin useita nimiä, jotka ovatkin suurelle osalle salolaisista jollain tasolla tuttuja. Käytännössä kuitenkin eniten arvostetaan valinnassa seuraavia seikkoja: Salon etua ajava, pätevä, asiansa osaava ja soveltuvin henkilö.

 

Q-Tutkimus koosti tuloksista yhteenvedon, johon voit tutustua tästä.

 


SALON KÄYNTIKORTIN FREESAUS

Q-Tutkimus, Salon Torikeidas ja Salon Torikaffe toteuttivat yhteistyössä Salon toria koskevan kehittämiskyselyn touko-kesäkuussa 2015. Vastaajina ja arvokkaina palautteen antajina toimivat luonnollisestikin salolaiset – 218 vastauksen voimin. Lähtökohtana kyselyssä oli selvittää salolaisten tämänhetkistä tyytyväisyyttä toriin sekä sitä, miten toria voisi kehittää ja markkinoida enemmän. Noin puolet vastaajista edustaa ikäluokkaa 36–55 vuotta, mikä lienee keskimääräinen torin ”käyttäjien” ikähaitari. Reilu kolmasosa vastaajista ilmoittaa asioivansa torilla muutaman kerran viikossa, neljäsosa pari kertaa kuukaudessa. Vastaajista 79 % ilmoittaa olevansa tyytyväisiä Salon toriin tällaisenaan, mutta riittääkö se? Pitäisikö Salon toria aktivoida enemmän ja jos niin miten?

Salolaisten olohuone vajaakäytöllä

Moni vastaajista ehdottaa, että Salon toria pitäisi hyödyntää enemmän – käytännössä siis torin perinteisten aukioloaikojen ulkopuolella. Lisää tapahtumia, musiikkia, kirppiksiä, näytöksiä ja ennen kaikkea kahviloiden aukioloaikojen pidentämistä. Toimintaa kaivattaisiin sunnuntaisin; päivänä jolloin tori on useimmiten kovin hiljainen. Vastaajista hieman alle puolet ilmoittaa käyvänsä torilla sunnuntaisin. Ehkäpä torilla kävisi enemmän porukkaa jos siellä olisi ohjelmaa sunnuntaisin – toisaalta kesäsunnuntait ovat haasteellista aikaa saada jengiä kokoon. Salon torille kaivattaisiin vastaajien mielestä eniten musiikki-, markkina- ja perhetapahtumia. Sunnuntain ohjelmatarjontaa rajoittavat myös muut tekijät; on eri asia harjoittaa myyntitoimintaa kuin laulattaa kansaa.

Muutoin Salon torille voisi tehdä vastaajien ehdotuksista seuraavanlaisia kehitystoimenpiteitä: lisää kukkaistutuksia, kauniimpia roskiksia, lisää penkkejä, olut- ja viiniterassi sekä ilmaiset wc:t.

Käsi ylös kuka haluaa talkoisiin!

Sanoista siis tekoihin. Paljon halutaan, mutta miten on asian laita konkreettisesti? Vastaajilta kysyttiin, voisivatko he olla mukana talkoohengessä, mikäli salolaisten olohuonetta vähän ”rempattaisiin”. Vastaajista 69 % ilmoittaa, etteivät halua tai voi olla mukana: vedotaan kiireisiin, elämäntilanteeseen, satunnaiseen käymiseen, terveydellisiin syihin sekä kiinnostuksen puutteeseen. Loput 31 % olisivat halukkaita olemaan mukana kehitystyössä. Ehdotuksia annettiin aina suunnittelusta, ideoinnista ja markkinointityöstä fyysiseen siivoamiseen ja käytännön tekemiseen. Käytännössähän ensin pitäisi varmasti ideoida ja ehdottaa mitä lähdettäisiin tekemään; sen jälkeen värvätä tekijät.

Viihtyisä ja eläväinen kohtauspaikka

Salon tori saa vastaajilta kehuja: tärkeä keskus Salossa, ajankohtainen, aikaansa seuraava, Salon käyntikortti, ainutlaatuinen sekä mahdollisuuksia täynnä. Miten sitten osaisimme fiksusti kertoa tämän myös muille? Haluammehan, että tori on käymisen arvoinen? Vastaajista vain reilut puolet kokee saavansa riittävästi tietoa Salon torin tapahtumista ja muutoinkin toriin liittyvistä asioista. Jos siis me paikalliset koemme, että tiedotus uupuu, lienee selvää, että asiaan tulisi panostaa markkinoinnillisessa mielessä reilusti enemmän. Vastaajat ehdottavatkin toimenpiteiksi näkyvyyden lisäämistä: sosiaalinen media ja Internet luonnollisesti näyttelevät pääosaa. Myös uutiskirje, mainonta lehdissä sekä erityisesti Salon torin asioihin kohdistuva oma lehti saavat kannatusta. Ei olisi myöskään hullumpi idea alkaa blogata Salon torista ja tuottaa liikkuvaa kuvaa verkkoon. Tienvarsimainontaa, edustusta matkamessuille sekä valmiita matkailupaketteja – miksipäs ei! Salolaisia kohteita voisi yhteismarkkinoida ja saada näin lyötyä monta kärpästä yhdellä iskulla.

Salon torin kehittäminen on monen tekijän summa – kirjaimellisesti. Toiveita voidaan kuunnella, mutta toteuttaminen on sitten toinen juttu. Mitä kannattaa ja saa tehdä? Se on ainakin selvää, että jos mitään ei tehdä, mikään ei myöskään muutu. Pallo on heitetty, kuka ottaa kopin?


VAIKUTA – ÄLÄ VOIVOTTELE!

”Mikä se sellainen Salo-paneeli oikein on? Miksi juuri minun kannattaisi liittyä? Mitä minä siitä hyödyn? Maksaako liittyminen jotain?” Uskoisin, että näitä kysymyksiä moni on pohtinut, mikäli on törmännyt mainokseen Salo-paneelista. Arvoisat salolaiset, tässä tulee vastauksia!

 

Mikä on Salo-paneeli?

Salo-paneeli ei liity ensinnäkään millään tavalla rakentamiseen tai sisustamiseen. Se ei ole puusta tai puukuitumateriaalista valmistettu verhouskappale. Salo-paneeli ei myöskään viittaa mihinkään keskustelutilaisuuteen, jossa on johtaja, vetäjä tai juontaja. Salo-paneeli on nimitys Internet-yhteisölle, joka on halukas kommentoimaan ja vaikuttamaan salolaisiin ja salolaisten asioihin. Internet-paneeli eroaa perinteisestä kyselytutkimuksesta sillä tavoin, että tällaisen paneelin muodostaa valmis olemassa oleva joukko ihmisiä – tässä tapauksessa salolaisia. Perinteisessä kyselytutkimuksessa vastaajia tavoitellaan mitä erinäisimmin keinoin Internetin välityksellä. Salo-paneelissa tällainen joukko vastaajia on jo valmiina olemassa, ja tälle joukolle lähetetään mistä milloinkin ajankohtaisesta salolaisesta asiasta kyselyitä. Näihin kyselyihin vastaamalla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan asioiden kulkuun ja tuomaan mielipiteensä julki. Kyselyt lähetetään aina liittymisen yhteydessä annettuun sähköpostiosoitteeseen. Liittyminen on täysin ilmaista.

Ulkopuolinen, riippumaton kyselytaho

Monet yritykset, kaupungit ja kunnat tekevät itse kyselytutkimuksia. Tapansa kullakin, eikä niissä sinänsä ole mitään väärää. Jos nyt laitetaan vastakkain se tilanne, että tekee itse tai teettää – olkoonkin toinen tapa kustannustehokkaampi – niin millaisia mielikuvia se herättää? Ja kaikella kunnioituksella meitä salolaisia kohtaan – me kun tunnetusti haluamme tuoda mielipiteemme julki, joskus jopa melko kärkkäästikin. Tässä kohtaa joku ”kärkäs” voisi tietysti kysyä, että onko Q-Tutkimus salolaisena tutkimusfirmana sitten tarpeeksi ulkopuolinen, luotettava ja riippumaton kyselytaho? Tiedättekö, että yrittäjällä ja yrityksellä Salon kokoisessa kaupungissa ei ole todellakaan varaa eikä mitään järkeä lähteä pilaamaan mainettaan! Lisäisin vielä, että kun kyseessä on salolaisten oma Internet-paneeli, Q-Tutkimus jos mikä on sen takana sopivin kyselytaho.

Parasta Salo-paneelissa

  • Sen mukanaan tuomat mahdollisuudet olla asioiden ytimessä
  • Voit päästä osalliseksi vaikuttamaan, ei voivottelemaan
  • Jokaisen kyselyn yhteydessä arvotaan palkintoja, jotka ovat paikallisia tuotteita ja palveluita
  • Voit liittyä mukaan, mikäli salolaiset asiat kiinnostavat – tai olla liittymättä – kukaan ei pakota
  • Voit vastata vain niihin kyselyihin, joihin haluat
  • Voit erota Salo-paneelista mikäli haluat – liittyminen ei ole mikään elinikäinen sopimus
  • Salolaisten oman Internet-paneelin mukaan tuoma yhteisöllisyyden tunne – sitä täällä kaivataan

Lopuksi

Usein kuulee sanottavan, että ”minulle tulee jo niin paljon sähköpostitse kaikenmaailman kyselyitä enkä vastaa niihin.”  Deletoi ne jatkossakin ja liity salolaisten Internet-paneeliin mukaan – tällöin vastaanotat vain paikallisiin, tärkeisiin asioihin liittyviä kyselyitä, joihin Sinulla salolaisena varmasti on kiinnostusta. Niin ja värvääthän mukaan kaikki muutkin tuntemasi salolaiset – tarpeeksi suurella joukolla meillä on mahdollisuuksia vaikka mihin!

Tästä linkistä voit liittyä mukaan – avattuasi linkin et vielä ole lupautunut mihinkään. Lue esittelysivu rauhassa ja tee päätös vasta sitten! 🙂