Q-Tutkimus

”Miksi yrityksemme tarvitsisi tutkimuspalveluita?”

Kyselytutkimuksen toteuttaminen lähtee aina tarpeesta; halutaan selvittää jotain, jotta saadaan vastauksia. Tarve lähtee useimmiten siitä, että yritys hakee ratkaisua johonkin. Asiakkaat voivat olla tyytymättömiä – tai ei edes tiedetä mitä asiakkaat ajattelevat. Yrityksen henkilöstöltä halutaan kysyä vaikkapa työolosuhteista tai esimiestyöskentelystä. Yritys lanseeraa uutta tuotetta ja haluaa selvittää kysyntää markkinoilla. Tutkimuksen tekeminen tuo tukea päätöksentekoon ja sitä kautta varmempia ratkaisuja, kenties kustannussäästöjäkin.

”Mitä kyselytutkimuksen tekeminen kustantaa?”

Kyselytutkimuksen kustannukset ovat monen tekijän summa – riippuu siitä, mitä asiakas on tilaamassa. Q-Tutkimuksen toiminta perustuu siihen, että räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaisesti juuri sen kokoinen ratkaisu kun tarve vaatii. Kustannuksista pystyy ”nipistämään” kun miettii, miten paljon itse voi osallistua esimerkiksi suunnitteluun. Jos kysymyspatteristo on valmiina, aikaa ei juuri suunnittelutyöhön tällöin mene. Jos ajatellaan, että yritys tilaa asiakaskyselyn, toimittaa kysymykset valmiina ja tiedossa on vastaajajoukkokin (esimerkiksi asiakasrekisteri), jäävät kyselytutkimuksen kokonaiskustannukset melko pieniksi. Raportoinnin taso (suppea / laaja) vaikuttaa myös kustannuksiin.

”Mitä tarkoittaa asiakaspaneeli?”

Asiakaspaneeli koostuu siihen varta vasten rekrytoiduista vastaajista, jotka pidemmällä aikavälillä antavat palautetta, kehitysideoita ja tuovat julki mielipiteensä. Asiakaspaneelin kautta toteutettu kyselytutkimus antaa yritykselle tärkeää tietoa ja arvokkaita kehitysideoita. Panelisteille lähetetään säännöllisin väliajoin web-pohjainen kysely, jossa voidaan tiedustella yritykselle merkityksellisiä ja ajankohtaisia asioita. Vastauksista koostetaan raportti ja kyselyiden edetessä pidemmälle saadaan myös vertailupohjaa aikaisempiin tuloksiin. Q-Tutkimus on toteuttanut asiakaspaneelin muun muassa kauppakeskus Sellolle.

”Mihin muuhun sähköisiä kyselyitä voidaan hyödyntää?”

Web-pohjaisilla kyselylomakkeilla voidaan tehdä esimerkiksi ilmoittautumislomakkeita, työnhakuun liittyviä rekrytointilomakkeita ja erilaisia palautelomakkeita. Kyselylomakkeissa voi olla mukana esimerkiksi kuvia tai videokuvaa ja ne voidaan luoda vastaajajoukko huomioiden – kaikkia kysymyksiä ei välttämättä näytetä kaikille. Mitä tahansa halutaan kysyä, sen voi tehdä sähköisesti Internetissä.

”Miten vastaajia voidaan tavoitella, jos valmista joukkoa ei ole?”

Sähköisessä kyselyssä vastaajia on helpointa lähteä tavoittelemaan Internetissä. Tässä ovat oivia apukeinoja esimerkiksi yrityksen omat Internet- ja/tai Facebook-sivut. Lisäksi mikä tahansa sähköinen kanava, jossa voi mainostaa, toimii myös. Perinteisellä lehtimainoksella voidaan kutsua osallistumaan tutkimukseen. Ihmisille voidaan jakaa flyereita, joissa on suora QR-koodi kyselylinkkiin.

”Millaisella aikataululla tutkimusprosessi yleensä etenee?”

Jokaisen asiakkaan kanssa sovitaan oma aikataulu, joka perustuu asiakkaan tarpeisiin ja tilanteeseen. Keskimäärin kyselyn suunnitteluun (kysymysten laadinta) on hyvä varata muutama työpäivä, samoin kyselyn tekniseen toteutukseen. Kysely on useimmiten auki vastaajille 1-3 viikon ajan, mutta mitään ”oikeaa aukioloaikaa” ei ole. Alle viikon auki olevaan kyselyyn ei välttämättä ehdi tulla tarpeeksi vastauksia kun taas yli 3 viikkoa auki oleva kysely ei juuri kerää uusia vastauksia. Raportin koostamiseen menee keskimäärin aikaa muutamasta työpäivästä viikkoon, riippuen tutkimuksen laajuudesta ja tutkimusmenetelmistä.

”Mitä tarkoittaa raakadata?”

Kysely toteutetaan sähköisellä tiedonkeruusovelluksella. Tämä kerää vastauksia sitä mukaa kun niitä tulee ja koodaa ne helpommin tulkittavaan muotoon. Mukana on vastaajamääriä, prosentuaalisia osuuksia, keskiarvoja… Tästä raakadatasta on seulottava vielä ne varsinaiset tulokset ja esimerkiksi avointen vastausten kohdalla tekstiä saattaa olla todella paljonkin. Tällöin asiakkaalle koostetaan tästä datasta se olennainen osuus. Q-Tutkimus toimittaa aina asiakkaalle myös raakadatan vähintään sähköisessä muodossa, tilatessa erikseen myös paperisena versiona.

”Mitä tutkimuksen tuloksista voidaan tarkastella?”

Varsinaisten vastausten lisäksi tuloksista voidaan tarkastella esimerkiksi erilaisten muuttujien välisiä riippuvuussuhteita. Esimeriksi millä tavoin miesten ja naisten vastaukset eroavat tai miten eri-ikäiset ovat vastanneet johonkin tiettyyn kohtaan. Näitä taustamuuttujia (esim. ikä, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, ammatti, tulotaso…) ristiintaulukoimalla annettujen vastausten kanssa mennään tutkimustuloksissa astetta syvemmälle.

”Minkälaista konkreettista hyötyä kyselytutkimuksista on ollut yrityksille?”

Yritykset ovat saaneet tutkimustulosten myötä hyödyllistä materiaalia, joka on toiminut erinäisten ratkaisujen perusteina. On sitten selvitetty asiakas- tai henkilöstötyytyväisyyttä – tai sitä, kannattaako jonkin tuotteen tai palvelun olemassaolo – tutkimuksen avulla on saatu näyttöä. Kyselytutkimus ei koskaan tuo turhaa tietoa – saadut tutkimustulokset pitää osata hyödyntää oikealla tavalla, olivat ne sitten minkälaisia tahansa. Negatiivissävytteinen materiaalikin kertoo jostain ja auttaa viemään eteenpäin. Tutustu referensseihin.

Jäikö vielä kysyttävää? Kysy pois, kerron lisää!